Viikko 41/2024 (7.- 13.10.2024)
Sainkohan edellisen viikonlopun pitkällä pyörälenkillä kylmää niskaani, sillä koko alkuviikon on niskan vasen puoli on ollut jumissa ja kipeänä. Tosin on se ollut enemmän tai vähemmän huonona jo parin viikon ajan, mutta nyt normaalia huonompi. Tiistain sulkapallosta se otti vielä enemmän itseensä ja keskiviikkona oli siinä kunnossa, että piti varata sille oikein hieronta.
Maanantaina olin pyörällä konttorilla. Polkiessakin niskavaivasta oli sellainen haitta, että pää ei oikein taipunut kunnolla kivutta sivulle katsomisiin, myös tärähdykset tuntuivat pahalta.
Tiistaina oli vapaapäivä. Aamupäivällä poljin Zwiftissä 1:24 mittaisen polkaisun 198W keskiteholla. Päivällä kävin myös Lielahden Liikussa tekemässä tunnin salitreenin. Salilta suunnistin Ylöjärven terveyskeskuksen fysioterapiaan, jossa tutkittiin vasemman olakapääni vaivaa. Fyssarin mielestä mikään ei siellä ollut rikki, sillä nivelen liikkuvuus oli hyvä ja luussa ei ollut kipuja. Ongelma oli siis jänteessä, ja siihen sainkin uusia jumppaliikkeitä. Illalla oli perinteinen puolentoista tunnin sulkapallonelurivuoro. Niskasta oli sellainen haitta, että ylöspäin ei pystynyt kivutta kunnolla katsomaan ja smasheissäkin tärähdys tuntui. Varmaankin näistä syistä seuraava yö oli viikon huonoin, sillä pään liikuttelu sattui ja jouduin jopa kädellä avustamaan pään nostossa.
Keskiviikkona olin kotikonttorilla. Aamupäivällä kävin juoksemassa 13.4 kilometrin lenkin. Aikaa kului 1:04, joten keskivauhti oli 4:47 min/km. Syke oli 127 bpm. Sää oli vielä ihan kelvollinen, lämpöä oli 8 astetta, mutta tuuli oli kova, joka enteili tulevaa syysmyrskyä. Vettä ei vielä satanut, mutta iltapäivällä sitäkin alkoi tulemaan ihan kunnolla.
Torstaina kävin pyörällä töissä. Kumpaankaan suuntaan en saanut vettä niskaani, vaikka märkää olikin. Illalla poljin vielä Zwiftissä reilun tunnin treenin 194W keskiteholla.
Perjantai oli jälleen vapaapäivä. Aamupäivällä kävin juoksemassa reilun tunnin lenkin, napsun päälle vitosen vauhdilla. Tarkoitus oli juosta rauhallinen ja kevyt lenkki, takareittä säästellen. Rauhallisesti menin ja keskisykekin oli ihan sopiva 118 bpm, mutta kovin rennolta meno ei tuntunut. Päivällä kävin pyörällä Lielahden Liikussa tekemässä tunnin salitreenin. Sieltä poljin pienessä suhjusateessa Vuorentaustaan puolen tunnin niskahierontaan. Illalla tuli harjoiteltua polkupyöränketjujen kuumavahausta.
Launataina oli komea syksyinen sää. Aamulla lähdin tekemään pitkää sauvakävelylenkkiä. Lämpöä lähtiessä oli nelisen astetta ja aurinko paisteli. Iltapäivälle oli luvattu sadekuuroa ja viimeisillä kilometreillä sellaisen sainkin niskaani. Onneksi tuli ihan loppuvaiheessa, sillä sen verran se kasteli, että vilu olisi voinut tulla, jos pidempään olisi märissä vaatteissa pitänyt kävellä. Reitti kulki ensin Lammpinpään kautta Julkujärvelle ja Topin tuvalle. Latupohjiakin olisi päässyt, mutta keräilin matkan varrella mäkiä ja nousumetrejä, joten jouduin poikkeamaan pääuralta pienemmille baanoille ja metsäpoluille. Topin tuvalta muutin alkuperäistä suunnitelmaani ja lähdinkin Koukkujärvelle ja sieltä Luikkeen kautta takaisin kotiin. Matkaa kertyi 32 kilometriä ja aikaa kului vähän alle viisi tuntia. Nousumetrejä kertyi 410, joten jonkin verran mäkiä löysin. Tästä huolimatta keskisyke oli vain 92 bpm, maksimi nousi 138 bpm:iin Mukava lenkki. Hienosta kelistä huolimatta, kauheasti ei porukkaa näkynyt. Yksi ukkometso lähti kyllä tuli nähtyä, melkoinen mötkäle. Takareiteen kuitenkin tämän mittain kävelykin otti, mutta muuten meni kevyesti eikä paikat menneet jumiin, niin kuin pitkällä juoksulenkillä olisi mennyt.
Sunnuntaina poljin Zwiftissä 3:15 tunnin verran 181W keskiteholla ja 121bpm:n keskisykkeellä. Olin laittanut TT-pyörääni uuden kapeamman satulan, kun tuntui, että vanha leveämpi painoi reiden sisäosia (vaikka useamman vuoden tuolla satulalla olin jo ajanutkin). Uusi satula tuntui hyvältä, ainakin yläasennossa. Aero-asennossa asento tuntui vähän “pitkältä”, joten pitää varmaan vielä kokeilla satulan eri positioita, josko hyvä asento aero-tankoltakin löytyisi. Melko hyvin jaksoi polkea, mutta kyllä kolmen tunnin jälkeen alkoi tuntua, että kyllä tämä riittää. Illalla tuli vielä kaadettua muutama iso kuusi takametsästä. Homma jäi vähän kesken, kun moottorisaha alkoi temppuilemaan.