Viikko 33/2024 (12.-18.8.2024)
Syksy tekee edelleen tuloaan. Aamukosteutta on aika lailla ja lämpötilat ovat aamuisin alle viidessätoista asteessa. Päivän aikana lämmöt kuitenkin nouset vielä pariinkymppiin ja vähän ylikin, joten ihan mukavia ulkoilukelejä on ollut, kun vesisateetkaan eivät ole olleet juurikaan kiusana.
Viikko oli töiden osalta vähän poikkeava, sillä olin kolmena päivänä kotikonttorilla, joten työmatkapyöräilyt jäivät vähän vähäiselle. Viikonloppuna tuli sitten otettua vahinko takaisin, kun poljin pitemmän kaavan kautta Alastarolle.
Viikkoon on mahtunut myös kattotiilien rapsutusta. Talon osalta se urakka olisi valmis, mutta varmaan pitää vielä autotallin katolla käydä kuikuilemassa, olisiko siellä rapsuteltavaa. Talon katolle pitää vaihtaa jossain vaiheessa muutama tiili, kun lumiesteet olivat painanee viime talvena jokusen rikki. Myös lammen ympäristöä tuli vähän muokattua. Sammakot eivät oikein tykänneet asiasta, kun menin sörkkimään heidän elinympäristöään.
Maanantai oli ensimmäinen kotikonttoripäivä. Illalla tuli tehtyä ulkohommia ja tunnin kotisalitreeni.
Tiistaina maantiepyörällä töissä. Kotiin päin poljin Sionkylän, Nokian, Siuron ja Sasin kautta. Matkaa kertyi vähän vajaa 70 kilometriä ja aikaa kului 2:20. Keskari oli napsun alle kolmeakymppiä ja tehot 176W. Kulku oli ihan ok.
Keskiviikko oli viikon toinen kotikonttoripäivä. Aamupäivällä kävin juoksemassa reilun kympin lenkin 4:32 min/km vauhdilla. Keskisyke aika sopiva 130 bpm. Meno oli suht ok, vaikkei kovin rentoa ollutkaan. Lopussa otin kilsan napsun kovemmalla vauhdilla. Illalla oli vielä puolitoista tuntia hierontaa.
Torstaina pyörällä töissä. Aamulla oli normaaliin tapaan noin 13 astetta lämpöä ja sumuista tai usvaista, mikä ero niillä nyt olikaan. Illalla kotiin Pyynikin ja Lamminpään kautta. Lämpöä mukavat 23 astetta. Illalla vielä kolme varttia kotisalia.
Perjantaina taas kontikonttorilla ja taas aamupäivällä reilun kympin juoksulenkki. Tällä kertaa vauhti oli 4:41 min/km, mutta keskisyke keskiviikon tapaan 130 bpm. Tosin lenkki kulki Lamminpään harjun kautta ja siellä tulee normaalia enemmän nousua, joka nostaa keskisykettä. Osan matkasta sateli vettä, mutta se ei haitannut kun lämpöä oli kuitenkin 18 astetta.
Lauantaina oli sitten pitkän pyöräilyn vuoro. Lähdin liikenteeseen jo ennen aamukasia, sillä edessä olisi pitkä päivä. Lähtiessä oli nelisentoista astetta lämpöä ja kosteusprosentti oli aika korkealla. Ensin suuntasin Siuron ja Salmin kautta Häijääseen. Häijään tienoilla alkoi suhjuttamaan vettä siihen malliin, että lasit piti nostaa otsalle, jotta näkisi jotain eteensä. Suhju ei juurikaan kastellut, mutta kostean nihkeäksi se olon teki. Toinen ikävämpi homma tuli heti reilun kymmenen kilometrin jälkeen, kun mittari herjasi, että vaihtajan akun virta oli vähissä. Pikkaisen kyllä asia otti päähän, sillä jos akku loppuisi, niin vaihtaja (ehkä) melko varmaan vaihtaisi etu- ja takarattaat pienimmillä. Tällöin ajettaisiin kesäreissun viimeisen päivän tapaan yhdellä vaihteella. Akku ei kuitenkaan onneksi loppunut, vaan pystyin käyttämään vaihteita koko matkan ajan. Tosin aloin käyttämään säästeliäästi vaihteita, enkä joka töpäreeseen laittanut pienempää silmään, vaan runttasin putkelta isomalla watilla ylös. Myös alamäissä joko rullailin tai sitten pidin isompaa kandenssia yllä. Tämä toi koko matkan ajaksi lisäjännitystä ja -harmia. Melkoinen aloittelijan moka, kun en huomannut tarkastaa akun virtatasoa edellisenä päivänä. Mutta tästä eteenpäin varmaankin muistaa. Häijäästä suuntasin Mouhijärven ja Suodenniemen kautta Laviaan, jonka jälkeen sää alkoi kirkastumaan ja aurinkokin paistelemaan. Kullaan kohdalla ylitin Porintien ja suuntasin kohti Kaasmarkkua ja sieltä Nakkilaan, jossa tein pysähdyksen. Tämä väli olin tien kunnon osalta päivän heikoin. Nakkilassa kävin hakemassa kaupasta vähän energiaa niin nestemäisessä kuin kiinteässäkin muodossa. Samalla oli riisuin irtohihat, sillä aurinko alkoi pastelemaan mukavasti. Tauon jälkeen energiatasot olivat taas hyvällä tasolla ja polkeminen sujui vaivatta, vaikka vaihteiden vaihtamista saikin säästellä. Seuraava etappi olisi Eurajoki, jossa kesäreissullanikin kieppasin. Silloin näin siellä Euran kyltin ja vähän sitä perua tämän päivän lenkki tuli suunniteltuakin. Eurajoelta suuntasinkin siis kohden Euraa ja sieltä Säkylää. Vähän ennen Säkylään oli reissun heikoin hetki. Rantatie menikin jotenkin vähän henkisessä sumussa, mutta sitten kun otin lisäenergiaa, niin pian alkoi taas kulkemaan. Tosin Huovienrienteen risteyksen jälkeen, ennen Virttaalle päin kääntymistä, alkoivat molemmat lähentäjät kramppailemaan. Onneksi krampit ei kestänyt kovin kauan, vaan pääsin jatkamaan matkaani “letkein” jaloin. Virttaalta suuntasin sitten määränpäähäni Alastarolle. Jalat alkoivat olla jo melko lopussa, ja loppumatkan pari viimeistä pientä mäkeä tuntuivat melko pahoilta ja jalat todella voimattomilta, onneksi lopussa ei ollut enää mitään isompia mäkiä. Matkaa kertyi 221 kilometriä ja aikaa kului 7 tuntia. Keskari oli siis 31.6 km/h ja tehot 181W. Aika paljon kovempaa tuli mentyä, mitä etukäteen arvioin. Sää oli kuitenkin niin hyvä, että sekin vauhditti menoa. Reissu meni tunnin nopeammin kuin arvelin ja jos vaihtajan akkusekoilua ei olisi ollut, niin olisin varmaankin kiertänyt vielä Säkylän Pyhäjärven toisen kautta. Tosin silloin olisi vaadittu toinenkin välipysähdys.
Launatain ja sunnuntain väinen yö oltiin Vehkajärvellä, mutta heti aamusta lähdimme kotia kohden. Päivä tuli tehtyä pihahommia ja iltapäivällä kävin juoksemassa 11.6 kilometrin lenkin Kolmenkulman, Tesoman ja Haukiluoman kautta. Vauhti oli 4:41 min/km ja keskisyke 132 bpm. Jalat olivat kyllä melko väsyneet edellisen päivän polkemisesta, mutta piti sitä saada viikkoon vähän lisää juoksukilometrejäkin.