Viikko 30/2024 (22.-28.7.2024)
Lomat ovat nyt sitten tältä erää ohi. Huomenna pitäisi lähteä taas töiden pariin. Tämä viikko on oltu pääosin kotosalla ja pitkää kotityölistaa on yritetty lyhentää. Varastojen järjestely veikin yllättävän paljon aikaa, mutta nyt kaikki on sitten myllätty uutteen järjestykseen ja jonkin verran tavaraa meni myös kaatopaikalle ja Facebookin romulavalle. Tavoite, eli pyörien saaminen seinälle järjestykseen, tuli kuitenkin saavutettua. Myös uusi roskakatos tuli värkätty. Kahden viikon mittaisen nurmikonkin sain viimein ajettua, kun sain koneen huollosta. Pakko se oli ajaa, vaikka vettä satoi ja ukkosti. Vähän ylimääräisenä hommana tuli raja-aidan kunnostus, kun se oli jostain syystä laonnut maahan n.10 metrin matkalta – olisikohan joku peura rynnännyt läpi. Myös katon putsauksen sammaleista sain aloitettua.
Lomalla tuli kyllä tehtyä suurin piirtein kaikki se, mitä oli tarkoituskin. Juhannuksesta viikko pohjoisessa, Saimaa Cycle Tourin 300 km:n pyöräily, pari vajaan viikon mittaista mökki-sessiota, mustikoiden poimimista, kuuden päivän pyöräreissu, kummitytön ripille saattelu ja vähän kotihommiakin. Kyllä tuossa oli taas menoa ja meininkiä, nyt on hyvä mennä töihin huilaamaan.
Viikon treenit alkoivat mökillä vajaan 20 kilometrin juoksulenkillä. Jalat olivat jonkin verran väsyneet ja kankeat. Lauantain Orihölkkä varmaankin vielä painoi. Selkäkin oli jumissa ja syke korkealla. Mutta sää oli hieno, parikymppiä lämpöä ja aurinko paisteli. Reitti kulki Tursan, Koskioisten ja Särkän kautta. Vauhti oli tasan vitosta ja keskisyke 128 bpm. Lenkin jälkeen tuli lähdettyä muutamaksi tunniksi lähimetsään mustikoille. Sen verran hyvin oli marjaa vakiopaikoissa ettei kauemmaksi tarvinnyt lähteä.
Tiistaina lähdimme kotia kohti. Tuulin piti polkea kotiin ja minun tehdä vielä mökillä pyörälenkki. Tuulin pyörässä oli kuitenkin sen laatuinen vika, ettei polkeminen onnistunut, ja minä pääsin polkemaan kotimatkan. Olin gravelilla liikenteessä, joten se antoi vähän enemmän reittimahdollisuuksia kuin puhdas maantiepyörä. Poljinkin ensin Illon kautta Houhajärvelle vilkaisemaan missä kunnossa Sallilan entinen lomakylä oli. Sieltä poljin Sastamalan keskustan kautta Ellivuoreen, jossa tein pienen visiitin laskettelukeskukseen. Ellivuoresta tulin Kutalan ja Sarkolan kautta Nokian River Golfille. Tämän jälkeen poikkesin Melon vesivoimalaitokselle, josta nykyään pääsee yli, ja tulinkin sieltä Siuronvaltatielle, jota kautta sitten kotiin. Etenkin loppureitiin osuu melko paljon hiekkapätkää ja mäkistä maastoa ja kun lämpöä oli 26 astetta, niin hiki virtasi, vaikka ei sen kummempaa iskua pitänytkään päällä. Matkaa kertyi 111 kilometriä ja aikaa kului 4:20. Keskari siis 25.5 km/h.
Keskiviikkona iltapäivällä piti käydä juoksulenkillä, mutta olin muistanut hieronta-aikani väärin, enkä siten ehtinytkään lenkille. Iltapäivällä oli siis 1.5 tunnin hieronta. Lepopäivä oli kyllä ihan paikallaan, sillä vähän väsynyt kropassa olikin. Ehtipähän tehdä kotihommia enemmän.
Torstaina heti aamusta pääsin sitten juoksulenkillekin. Lämpöä oli tuohon aikaan jo parikymppiä. Reittini kulki Vuorentaustan, Lamminpään, Tohlopin, Tesomajärven ja Haukiluoman kautta takaisin kotiin. Matkaa kertyi vähän päälle 15 kilometriä ja aikaa kului 1:12, eli keskariksi tuli 4:45 min/km, keskisyke vähän korkealla, 130 bpm. Kulku oli suht OK.
Perjantaina oli taas vähän pidemmän maantiepyörälenkin vuoro. Heti aamusta lähdin liikenteeseen, mutta silti lämmöt olivat jo parissakympissä, tuulta ei juurikaan ollut. Aurinkorasvaan piti turvautua. Poljin ensin Lempäälän keskustaan ja sieltä suuntasin Valkeakoskelle. Ohitin Valkeakosken keskustan Hämeenlinnan tien kautta, mutta kieppasin kuitenkin Sääksmäen kautta. Matka jatkui Toijalaan ja Sontulan kautta takaisin Lempäälään ja Säijän kautta kotiin. Matkaa kertyi hieman suunniteltua enemmän, 138 kilometriä ja aikaa kului 4.5 tuntia, eli keskari oli vähän päälle kolmeakymppiä. Keskitehot olivat 172W.
Lauantainakin tein maantiepyörälenkin. Nyt suuntasin edellispäivään nähden toiseen suuntaan. Ensin menin Ylisen kautta ja Karhelle, sieltä Viljakkalan kautta Hämeenkyröön ja Laitilansalmen kautta Heinijärvelle, jossa poikkesin Kukkokahvilaan loman päätöspyöräilyn kunniaksi munkki-limsalle. Heinijärveltä matka jatkui Jumesniemeen ja sieltä Salmin ja Siuron kautta takaisin kotiin. Suunnitelma oli tehdä edellispäivää rauhallisempi, rento pyörälenkki. Mutta niin kuin usein aiemminkin, niin ei se sitten ihan niin mennytkään. Mäkisen maaston vuoksi keskitehot nousivat muutamalla watilla edelliseen päivään, eikä keskarikaan jäänyt kauheasti kolmestakympistä. Lämpöä oli taas helleasteiden verran, mutta taivas oli tällä kertaa puolipilvessä.
Sunnuntaina oli puolestaan pidemmän juoksulenkin vuoro. Heti aamupäivää pääsin liikenteeseen, mutta jälleen lämpö oli noussut jo pariinkymmeen asteeseen ja aurinkokin paisteli. Jälkikäteen mietittynä, juomareppu oli pitänyt olla mukana, mutta ilman juomaa tuli 22 kilometrin juostua 1:54:ään, eli keskari oli 5:11 min/km. Sykkeet olivat mukavan alhaalla ja keskisyke jäikin 117 bpm:iin. Vähän oli jalka väsynyt ja lopussa alkoi pakaranseutukin jumittelemaan, mutta tulipahan juostua muutamaan viikkoon yli kaksikymmpinen.