Viikko 27/2024 (1.-7.7.2024)

Eipä tullut tällä toisellakaan lomaviikolla juurikaan kotona oltua. Parina alkuviikon päivänä tuli tehtyä kotihommia ja -lenkkejä, mutta sitten suutasimme jo Vehkajärven maastoihin.

Heinäkuulle ei ole vielä hellepäiviä kertynyt, ei oikein ole päästy edes lähelle sellaisia lämpötiloja. Paremminkin on ollut koleaa, sateista ja tuulista. No, on sitä ihan hienojakin päiviä viikkoon mahtunut.

Maanantaina tuli otettua rauhallisemmin reenien suhteen, ja tein vain 50 minuutin kotisalitreenin.

Tiistaina kävin polkemassa maantielenkin Hämeenkyrö – Jumesniemi -akselilla. Lounaasta puhalteli reippaasti ja lämpöä oli 18 astetta. Reilun 91 kilometrin lenkiin meni aikaa vähän päälle kolme tuntia, eli keskari jäi vähän alle kolmen kympin. Keskitehot olivat 174W. Ihan hyvin oli palautunut Saimaan kierrosta.

Keskiviikona kävin ensin aamupäivällä juoksemassa 14 kilometrin lenkin 4:46 min/km vauhdilla, sykkeet olivat 125 bpm. Ihan ok kulki, eikä isompia kipujakaan ollut. Iltapäivällä pakkasin gravelin täyteen bike packing -kuormaan. Eli pyörän, takatarakan ja juomapullojen lisäksi, oli satulalaukku, takalaukut, kaksi runkolaukkua sekä tankolaukku. Näisä kertyi lisäpainoa noin 13 kilometriä. Laukuissa oli sellaiset tavarat, joita tarvisin pidemmällä yön yli tehtävillä pyörälenkeillä, eli mukana oli riippumattotavarat, keittovehkeet, vaatteita, yms. tilpehööriä. Nyt ajoin vain mökille testilenkin, että kaikki pysyy paikallaan eikä mikään repsahtaisi. Poljin Sorvan ja Narvan kautta Punkalaitumen keskustan kaupalle ja sieltä Vehkajärvelle. Sen verran normireitistä poikkesin, että Narvasta poljin hiekkatietä pitkin Latomaan ja Kivilahden kautta Krääkkiöön. Yön nukuin riipparissa ja iltapuuron tein terassilla Primuksella ja muutenkin jätin sisätilojen yleellisyydet käyttämättä. Matkaa kertyi 96 kilometriä ja ajoaikaa kului 4 tuntia, eli keskari oli noin 24 km/h. Lämpöä oli parikymppiä ja oli puolipilvistä, eli mukava pyöräilykeli.

Torstaina päivällä poljin gravelilla Punkalaitumen hiekkateitä taas uusia ruutuja vähän keräillen, eli uusia tien- ja polunpätkiä tuli ajeltua. Pariin otteeseen tuli jokunen tippa vettä, mutta ei niin paljon, että olisi kunnolla kastellut. Tuulista oli ja lämpöä 19 astetta. Matkaa kertyi 90 kilometriä ja aikaa kului 3:50.

Perjantai oli lepopäivä. Vähän vain mökkiaskareita tuli tehtyä. Lauantaina kävin aamupäivällä juoksemassa Valontien lenkin ja loppumatkasta koukkasin vielä Runkan kautta. Matkaa kertyi 14 kilometriä ja keskari oli mukava 4:29 min/km. Yllättävän hyvin ja vahvasti juoksu kulki eikä jalkaongelmatkaan vaivanneet. Jäi hyvä maku juoksusta ja mukava oli juosta vähän reippaampaa vauhtia. Päivällä piipahdimme Alastarolta ja sieltä poljin takaisin mökille ruutuja taas keräillen. Reitistä tuli melko mutkainen ja matkaa kertyi 84 kilometriä ja aikaa kului 3:20. Tuli ajeltua aika paljon sellaisia hiekkateitä, joita ei ole koskaan aiemmin tullut mentyä, vaikka niiden lähdellä on tullut asuttua. Satoja kertaa on niiden risteysten ohi tullut mentyä, muttei koskaan niitä pitkin – no nyt on.

Sunnuntain aamupäivä oli sateinen ja tuulinen, mutta päivällä taivas aukesi ja aurinko rupesi paistelemaan. Etelätuuli jatkoi kiivasta puhalteluaan. Lähdin graveloimaan Urjalankylää kohden. Poikkesin kuitenkin Rekisuolla, sekä Ritasuon metsäautoteillä, jotka olivat ihan shittiä ajettavaa. Ennen Urjalankylää ajelin myös Rutajärven länsirantaa pitkin kohti Nuutajärveä. Urjalankylästä ajoin Kiimankulman kautta Tursaan ja takaisin mökille. Matkaa kertyi vähän päälle 70 km ja aikaa kului 3:15. Eli keskari jäi 22 km/h. Syynä oli Ritasuon hirveät metsäautotiet, eikä Kiimankulman tiekään mitään vauhdikasta menoa tarjonnut, myös kova tuuli verotti matkavauhtia. Muuten oli taas mukava tutustua uusiin teihin, ja kelikin oli ihan sopiva, jos tuulta ei huomioi, lämpöä 19 astetta ja puolipilvistä.