Viikko 24/2024 (10.-16.6.2024)
Epävakaiset päivät ovat jatkuneet tälläkin viikolla. Sadekuuroja, sadetta ja rankkasadetta on saatu melkein joka päivä. Montaa kertaa ei ole onneksi tarvinnut kastua, jotenkin olen päässyt hyvin luovimaan sadekuurojen välistä, ja vähän on kyllä sadetutkaakin tullut seurattua. Lämmöt eivät ole olleet kovin kesäisissä lukemissa. Aamulla on ollut melkein järjestään alle kymmenen lämpöastetta, eikä iltapäivälläkään olla päästy kahtakymppiä hätyyttelemään.
Harjoituspäiväkirjaan kertyi 21 tuntia aktiivisuutta, joista valtaosa kertyi loppuviikon päivinä. Pyöräilyä tuosta määrästä on 75%, mutta tälle viikolle kertyi nyt muutakin kuin pyöräilyä ja juoksua.
Maanantaina tuli taas aktivoiduttua kotisalitreenissä, sillä työmatkpyöräilyjen lisäksi illalla heiluteltiin tunnin verran vaihteeksi rautaakin. Töihin päin polkiessa vähän tihutti vettä.
Tiistaina ei ollut ohjelmassa muuta kuin työmatkapyöräilyt. Vettä ei satanut, mutta kova tuuli oli jälleen kiusana.
Keskiviikkona ei myöskään osunut sadetta kohdalle ja illalla poljinkin töistä kotiin maantiepyörällä Lempäälän, Säijän ja Nokian kautta. Matkaa kertyi 71 kilometriä ja aikaa kului 2:20. Keskitehot olivat 183W. Lämpöä oli ihan mukavasti 20 astetta, eikä tuulikaan juuri haitannut menoa.
Myös torstaina olin pyörällä toimistolla. Poikkeuksellisesti menomatkan poljin Lielahden ja Tampereen keskustan kautta. Tuo reitti on kilometrin lyhyempi kuin Rajasalmen sillan kautta, eli 16 kilometriä. Tuolla reitillä tosin on aika monet liikennevalot ja jos niissä joutuu kauheasti pysähtelemään, niin aikaa kuluu. Nyt pyöräilyaika oli suht sama kuin toistakin reittiä, ja näin aamutuimaan liikennevalotkin olivat melko suosiolliset. Alkumatkasta tihutteli vettä, sitten oli kuivaa, mutta muutaman viimeisen kilometrin aikana vettä alkoi tulla ihan kunnolla ja kaikki kamat menivät kuivauskaappiin päivän ajaksi. Aamupäivän juoksulenkille lähtöä jouduin lykkäämään parilla tunnilla kun odottelin että sadealue menee päältä pois. Juoksin Tampellan 13.6 kilometrin lenkin 1:02 aikaan, eli keskari oli 4:36 min/km, keskisyke 132bpm. Rauhallisemmin piti mennä, mutta jotenkin taas vauhti lipsahti. Takareisikin oli melko hyvä ja juoksu kulki muuten ihan mukavasti. Kotiin päin tulin normaalia reittiä. Jokunen tihkusadekuuro yllätti matkan aikana.
Perjantaina olin kotikonttorilla. Vähän ennen klo 13 lähdin polkemaan kohti Kauhavaa ja Jukolan viestiä. Ensimmäisen päivän reitti kulki Kurun ja Kihniön kautta Peräseinäjoelle. Matkaa Peräseinäjoelle kertyi 150 kilometriä, mutta sen lisäksi tuli paikkakunnalla pyörittyä 16 kilometrin verran ja etsittyä sopivaa paikkaa riippumattoyöpymiseen. Sellainen sitten löytyikin vähän sattumalta Kalajärven pohjoispuolelta Salinnevan Laavulta. Olin reissussa siis gravelilla ja pyörä oli pakattu täyteen niin yöpymiskampetta kuin sadevaatetustakin. Sateenuhka olikin alkumatkasta ilmeinen, mutta niskaani en saanut tippaakaan. Paikoin tie oli kylläkin märkä, mutta sadekamppeita ei tarvinnut pukea ylleni. Kihniölle matkaa kertyi tasan 100 kilometriä ja reitti oli melko mäkinen. Täyteen pakattu pyörä oli melko raskas ylämäissä ja ne pitikin ottaa rauhallisesti. Alkuperäisessä suunnitelmassa minun piti yöpyä Kihniöllä, mutta kun matka taittui odotettua reippaammin ja iltakin näytti hienolta, niin päätin polkea vielä 50 kilometriä Peräseinäjoelle. Tämä pätkä taittuikin reippasti, sillä reitti oli tasainen ja myötätuulikin siivitti matkantekoa. Tummat pilvetkin olivat häipyneet, joten sadettakaan ei tarvinnut pelätä. Lämpötila vaihteli matkan aikana 13 ja 20 asteen välillä. Päivän pyöräilyaika oli noin 6,5 tuntia. Leiripaikkaan päästyäni, laitoin ensin tulet laavulle ja pastaa tulemaan reitkikeittimeen. Kun nälästä oli päästy eroon, niin sitten vaan riippumatto puihin kiinni, tarppi sateensuojaksi ja alaviltti riippumaton alle. Makuupusissa tarkeni aika hyvin koko yön, vaikka aamuyöstä vähän viileää olikin, kun lämpö tippui 7-8 asteeseen. Korvatulpat piti laittaa heti päähän, kun käki kukkui sen verran innokkaasti koko yön ja hyttysetkin inisi alkuyöstä korvan juuressa, että nukkumisesta ei olisi varmaan tullut mitään ilman tulppia. Vettä ei yön aikana satanut, mutta aamu vähän tihutteli.
Yö meni jotenkuten. Nukuttua tuli, mutta ei kovin montaa tuntia putkeen. Aamulla sitten taas tulet laavulle ja puuroa tulemaan retkikeittimeen. Välillä sadella tihuttikin, mutta ei kuitenkaan niin paljon että olisi kamppeita kastellut. Taas kun maha oli täynnä, niin leiri kasaan, ja matka pääsi jatkumaan kohti Kauhavaa. Muutaman kilometrin polkemisen jälkeen taivas selkeni ja aurinkokin alkoi paistelemaan. Toisen päivän reitti kulki ensin Seinäjoelle ja sieltä Lapuan kautta Kauhavalle. Pääosan toisen päivän reitistäkin pääsin ajelemaan pienempiä teitä ja kivoja maalaismaisemia, mutta Lapuan ja Kauhavan välillä oli 8 kilometrin pätkä isompaa tietä, joka oli myös vilkas, kun tien johti Jukolan lähtöpaikalle. Matkaa tälle päivälle kertyi 80 kilometriä ja aikaa kului kolme tuntia. Keskari oli melkein 27 km/h, mutta reitti oli melkeimpä alamäkivoittoinen tai ainakin tasainen ja tuuli oli myös myötäinen. Pääosa toisen päivän matkasta oli aurkoinen ja lämpö 12 ja 23 asteen väliltä, mutta juuri kun löysin “huoltoautomme” Jukolan parkkipaikalta, niin alkoi satamaan, mutta onneksi pääsin autoon sateensuojaan. Ilta meni sitten huilaillessa, tankatessa ja joukkuekavereiden kanssa rupatellessa.
Sunnuntaiaamusta oli sitten viestiosuuteni vuoro, joka oli tänäkin vuonna ankkuriosuus. Ja tänäkin vuonna olimme uusintalähdössä, joka starttasi klo 9:00. Reitin mitta oli noin 16 kilometriä, johon sisältyi noin 2 kilometriä viitoitusta. Suunnistus meni melko normaalin kaavan mukaan. Pääosin mentiin letkoissa valmiita uria pitkin ja piti vaan osata valita oma ura ja letka. Jokusella välillä pääsi menemään yksinkin, mutta melko harvinaista se oli. Jokunen kierto tuli tehtyä, mutta ei mitään valtavia. Ainoa erikoisuus oli, että K-pisteelle oli varmaankin puolitoista kilometriä ja sillä pätkällä yritin ohitella mahdollisimman paljon 1300-päisestä lähtijämäärästä. K-pisteelle alusta oli hyväkulkuista, joten pystyin juoksemaan siinä ihan tehokkaasti. Toinen “erikoisuus” tässä suunnistuksessa oli, että olin ostanut kartanlukulasit, joiden alaosassa oli +1.5:n suurennus ja keskiossa oli aukko, joten ne eivät päässeet huurtumaan. Aiemmin minulla on ollut toisessa silmässä piilolinssi, mutta ne joutaa nyt roskiin, sille sen verran hyvin lasit toimivat. Matkaa kaikenkaikkiaan kertyi melkein 18 kilometriä ja aikaa kului vähän alle 2:10. Tuo riitti osuudellani sijaan 474 (/1419). Joukkueemme (Punkalaitumen Kunto 1) sijoitus oli ihan komea 318. Järjestelyt toimivat lentokentän tuntumassa hienosti. Niin kisakeskus, parkki- ja majoituspaikat olivat hyvät. Vessoja riitti, suihkuista tuli lämmintä vettä ja ruokakaan ei loppunut kesken edes sunnuntaipäivänä. Sääkin oli moneen vuoteen vallan erinomainen. Ei ollut liian kylmä tai kuuma, ei ollut sadetta eikä metsä pölynnyt. Takareisi-nivunen -osasto ei ollut täysin kunnossa, mutta ei se haitannut juoksemista, vaikka vähän vihottelikin.
