Viikko 34/2024 (19.-25.8.2024)

Kevennetty reeniviikko takana. Tuntimäärältää koko kesän matalin, mutta täytyy sitä välillä ottaa vähän kevyemmin, kun melkein kaikki kesän viikot ovat olleet yli 15 tunnin viikkoja ja välillä aika paljon päällekin. Edellisen lauantain pitkä pyöräily tuntui vielä alkuviikon treeneissä, sillä jalat olivat vielä todella väsyneet. Ei enää palaudu vanhaan malliin.

Kotihommina on ollut edellen kattoremppa. Lumiesteiden rikkomat kattotiilet tuli vaihdettu ja samalla myös laitoin takaisin paikoilleen yhden vääntyneen ruoteen ja irtilähteneen lumiesteiden kiinnitysparrun. Myös autotallin kattoa tuli raaputeltua sammaleista puhtaaksi. Sunnuntain sade kuitenkin lopetti hommat ja toinen lape jäi vielä vähän kesken.

Maanantaina ei ollut ohjelmassa mitään ihmeellistä. Töissä kävin pyörällä ja illalla tein 40 minuutin kotisalitreenin. Väsynyttä oli, joten sali jäi vähän tyngäksi.

Myös tiistaina pyörällä töissä. Aamupäivällä kävin juoksemassa Pere – Loukonlahti -lenkin. Matkaa kertyi vähän vajaat 12 kilometriä ja aikaa kului pari minuuttia alle tunnin. En muista koska olisi jalat olleet näin väsyneet ja voimattomat kuin tuolla lenkillä. Heti alusta asti tuntui, ettei jaksaisi yhtään. Siihen nähden 4:51 min/km vauhti 124 bpm:n sykkeellä oli ihan hyvä.

Keskiviikkona olin kotikonttorilla, ja treeneistä oli täysin vapaa päivä. Ainoa treeniin viittava asia päivään oli, että DHL toi uuden polkupyörän rungon. Siitä pitäisi talven aikana kasaille ensi kesäksi retkipyörä.

Torstaina sitten taas töissä pyörällä. Taas kävin aamupäivällä juoksemassa. Tällä kertaa arboretumin ja eteläpuiston kautta reilun 12 kilometrin lenkki 57 minuuttiin. Nyt jalka oli jo tuoreempi ja juoksu tuntui ihan hyvältä. Alussa vain suhjutti vettä, mutta puolen välin jälkeen alkoi tulemaan isompaa tippaa ja lenkin aikana tulikin kastuttua ihan kunnolla, mutta kun lämpöä oli 18 astetta, niin kylmä ei tullut. Lopussa otin vajaan kilsan reippaamman vedon. Töistä pääsin polkemaan kuivassa säässä.

Perjantaina työmatkapyöräilyt ja tunnin kotisalitreeni.

Lauantaina olin koko päivän pihahommissa. Aamupäivällä kävin kuitenkin juoksemassa vajaan 16 kilometrin lenkin aikaan 1:17. Pääosin juoksin latupohjia pitkin. Ensin Lamminpään majalle ja sieltä vedenottamon kautta kotiin, mutta Pikku-Ahveniston kirtäen. Ihan mukavasti juoksu kulki, vaikka lopussa alkoikin vasen takareisi jumittelemaan. Sää oli muuten ihan hyvä, mutta kova etelätuuli puski vastaan loppulenkistä.

Myös sunnuntai oli kattopäivä. Puolilta päivin kävin kuitenkin polkemassa 55 kilometrin graveli-lenkin. Ensin poljin Teivon kautta Hietasmäkeen josta suuntasin hiekkateitä pitkin Takamaan taakse ja sieltä Pentinmaan kautta Pinsiöön. Pinsiöstä suuntasin Mettisiin ja sieltä Koukkujärvelle ja takaisin kotiin. Pääosin menin hiekkateitä pitkin, mutta kyllä asfalttiosuuksiakin oli. Aikaa kului 2:12, joten keskariksi tuli 25.2 km/h. Lämpöä oli vielä 23 astetta ja aurinko paisteli. Etelätuuli puhalteli tosi kovin ja avoimilla paikoilla vastatuuliosuudet olivatkin melkoista vääntämistä.

Viikko 33/2024 (12.-18.8.2024)

Syksy tekee edelleen tuloaan. Aamukosteutta on aika lailla ja lämpötilat ovat aamuisin alle viidessätoista asteessa. Päivän aikana lämmöt kuitenkin nouset vielä pariinkymppiin ja vähän ylikin, joten ihan mukavia ulkoilukelejä on ollut, kun vesisateetkaan eivät ole olleet juurikaan kiusana.

Viikko oli töiden osalta vähän poikkeava, sillä olin kolmena päivänä kotikonttorilla, joten työmatkapyöräilyt jäivät vähän vähäiselle. Viikonloppuna tuli sitten otettua vahinko takaisin, kun poljin pitemmän kaavan kautta Alastarolle.

Viikkoon on mahtunut myös kattotiilien rapsutusta. Talon osalta se urakka olisi valmis, mutta varmaan pitää vielä autotallin katolla käydä kuikuilemassa, olisiko siellä rapsuteltavaa. Talon katolle pitää vaihtaa jossain vaiheessa muutama tiili, kun lumiesteet olivat painanee viime talvena jokusen rikki. Myös lammen ympäristöä tuli vähän muokattua. Sammakot eivät oikein tykänneet asiasta, kun menin sörkkimään heidän elinympäristöään.

Maanantai oli ensimmäinen kotikonttoripäivä. Illalla tuli tehtyä ulkohommia ja tunnin kotisalitreeni.

Tiistaina maantiepyörällä töissä. Kotiin päin poljin Sionkylän, Nokian, Siuron ja Sasin kautta. Matkaa kertyi vähän vajaa 70 kilometriä ja aikaa kului 2:20. Keskari oli napsun alle kolmeakymppiä ja tehot 176W. Kulku oli ihan ok.

Keskiviikko oli viikon toinen kotikonttoripäivä. Aamupäivällä kävin juoksemassa reilun kympin lenkin 4:32 min/km vauhdilla. Keskisyke aika sopiva 130 bpm. Meno oli suht ok, vaikkei kovin rentoa ollutkaan. Lopussa otin kilsan napsun kovemmalla vauhdilla. Illalla oli vielä puolitoista tuntia hierontaa.

Torstaina pyörällä töissä. Aamulla oli normaaliin tapaan noin 13 astetta lämpöä ja sumuista tai usvaista, mikä ero niillä nyt olikaan. Illalla kotiin Pyynikin ja Lamminpään kautta. Lämpöä mukavat 23 astetta. Illalla vielä kolme varttia kotisalia.

Perjantaina taas kontikonttorilla ja taas aamupäivällä reilun kympin juoksulenkki. Tällä kertaa vauhti oli 4:41 min/km, mutta keskisyke keskiviikon tapaan 130 bpm. Tosin lenkki kulki Lamminpään harjun kautta ja siellä tulee normaalia enemmän nousua, joka nostaa keskisykettä. Osan matkasta sateli vettä, mutta se ei haitannut kun lämpöä oli kuitenkin 18 astetta.

Lauantaina oli sitten pitkän pyöräilyn vuoro. Lähdin liikenteeseen jo ennen aamukasia, sillä edessä olisi pitkä päivä. Lähtiessä oli nelisentoista astetta lämpöä ja kosteusprosentti oli aika korkealla. Ensin suuntasin Siuron ja Salmin kautta Häijääseen. Häijään tienoilla alkoi suhjuttamaan vettä siihen malliin, että lasit piti nostaa otsalle, jotta näkisi jotain eteensä. Suhju ei juurikaan kastellut, mutta kostean nihkeäksi se olon teki. Toinen ikävämpi homma tuli heti reilun kymmenen kilometrin jälkeen, kun mittari herjasi, että vaihtajan akun virta oli vähissä. Pikkaisen kyllä asia otti päähän, sillä jos akku loppuisi, niin vaihtaja (ehkä) melko varmaan vaihtaisi etu- ja takarattaat pienimmillä. Tällöin ajettaisiin kesäreissun viimeisen päivän tapaan yhdellä vaihteella. Akku ei kuitenkaan onneksi loppunut, vaan pystyin käyttämään vaihteita koko matkan ajan. Tosin aloin käyttämään säästeliäästi vaihteita, enkä joka töpäreeseen laittanut pienempää silmään, vaan runttasin putkelta isomalla watilla ylös. Myös alamäissä joko rullailin tai sitten pidin isompaa kandenssia yllä. Tämä toi koko matkan ajaksi lisäjännitystä ja -harmia. Melkoinen aloittelijan moka, kun en huomannut tarkastaa akun virtatasoa edellisenä päivänä. Mutta tästä eteenpäin varmaankin muistaa. Häijäästä suuntasin Mouhijärven ja Suodenniemen kautta Laviaan, jonka jälkeen sää alkoi kirkastumaan ja aurinkokin paistelemaan. Kullaan kohdalla ylitin Porintien ja suuntasin kohti Kaasmarkkua ja sieltä Nakkilaan, jossa tein pysähdyksen. Tämä väli olin tien kunnon osalta päivän heikoin. Nakkilassa kävin hakemassa kaupasta vähän energiaa niin nestemäisessä kuin kiinteässäkin muodossa. Samalla oli riisuin irtohihat, sillä aurinko alkoi pastelemaan mukavasti. Tauon jälkeen energiatasot olivat taas hyvällä tasolla ja polkeminen sujui vaivatta, vaikka vaihteiden vaihtamista saikin säästellä. Seuraava etappi olisi Eurajoki, jossa kesäreissullanikin kieppasin. Silloin näin siellä Euran kyltin ja vähän sitä perua tämän päivän lenkki tuli suunniteltuakin. Eurajoelta suuntasinkin siis kohden Euraa ja sieltä Säkylää. Vähän ennen Säkylään oli reissun heikoin hetki. Rantatie menikin jotenkin vähän henkisessä sumussa, mutta sitten kun otin lisäenergiaa, niin pian alkoi taas kulkemaan. Tosin Huovienrienteen risteyksen jälkeen, ennen Virttaalle päin kääntymistä, alkoivat molemmat lähentäjät kramppailemaan. Onneksi krampit ei kestänyt kovin kauan, vaan pääsin jatkamaan matkaani “letkein” jaloin. Virttaalta suuntasin sitten määränpäähäni Alastarolle. Jalat alkoivat olla jo melko lopussa, ja loppumatkan pari viimeistä pientä mäkeä tuntuivat melko pahoilta ja jalat todella voimattomilta, onneksi lopussa ei ollut enää mitään isompia mäkiä. Matkaa kertyi 221 kilometriä ja aikaa kului 7 tuntia. Keskari oli siis 31.6 km/h ja tehot 181W. Aika paljon kovempaa tuli mentyä, mitä etukäteen arvioin. Sää oli kuitenkin niin hyvä, että sekin vauhditti menoa. Reissu meni tunnin nopeammin kuin arvelin ja jos vaihtajan akkusekoilua ei olisi ollut, niin olisin varmaankin kiertänyt vielä Säkylän Pyhäjärven toisen kautta. Tosin silloin olisi vaadittu toinenkin välipysähdys.

Launatain ja sunnuntain väinen yö oltiin Vehkajärvellä, mutta heti aamusta lähdimme kotia kohden. Päivä tuli tehtyä pihahommia ja iltapäivällä kävin juoksemassa 11.6 kilometrin lenkin Kolmenkulman, Tesoman ja Haukiluoman kautta. Vauhti oli 4:41 min/km ja keskisyke 132 bpm. Jalat olivat kyllä melko väsyneet edellisen päivän polkemisesta, mutta piti sitä saada viikkoon vähän lisää juoksukilometrejäkin.

Viikko 32/2024 (5.-11.8.2024)

Aamut alkavat viilenemään. Syksyn tuntua on jo ilmassa. Kun aamulämmöt ovat jääneet alle viiteentoista asteeseen, niin on pitänyt sovitella jo takkia päälle, kun pyörällä lähtee töihin. Onneksi iltapäivälämmöt ovat olleet vielä yli parissakympissä. Myös sateita on saatu. Etenkin lauantaina vettä tuli pitkin päivää ihan kunnolla, ja jokusena muunakin viikon päivänä on tullut sadekuuroja. Itse olen kuitenkin säästynyt isommalta kastumiselta.

Kattotiilien putsaaminen on jatkunut tälläkin viikolla. Muutama tunti jokusena iltana. Vielä olisi jokuselle illalle tekemistä. Tosin sain perjantai-iltana selkäni taas sellaiseen kramppiin, että voi olla, että katolle ei kannata lähipäivinä mennä. Selkä on ollutkin hyvä koko vuoden, mutta tietenkin sen piti jossain välissä kipeytyä. Viikolla pääsin taas uusiin painolukemiin, kun torstaiaamuna vaaka näytti 67.5 kg. Vähän turhan alhaalle paino on jo mennyt, mutta eiköhän se tässä syksyn mittaan taas lähde nousuun.

Maanantaina kävin pyörällä konttorilla, ja illalla vielä tunti kotisalia.

Tiistai oli vähän speciaali päivä. Olin maastopyörällä liikenteessä ja tankoon oli kiinnitetty karttateline. Töiden jälkeen poljinkin Kauppiin, jossa järjestettiin pyöräsuunnistusharjoitus. Tämä oli ensimmäinen kerta kun moiseen lajiin tutustuin. Avoimin mielin lähdin liikenteeseen Kaupin poluille, mutta melko pian karu totuus tuli esiin. Polut olivat kivisiä ja teknisiä, joten kartan luku liikkeessä jäi olemattomaksi, ja muutenkin piti keskittyä enemmän että pystyi kalusto ja kroppa ehjänä. Pysähdellä piti useaan otteeseen, jotta sai varmistettua oikean suunnan. Eteneminen oli muutenkin hidasta, kun aina piti uudelleen etsi, missä kohtaa kartta sitä olikaan. Onneksi reitillä oli helpompaakin pätkää, mutta sen verran paljon oli teknisiä pätkiä, että sydän ei ihan heti lämmennyt ko. lajille. Tosin minulle sanottiin, että tämä oli pahin mahdollinen maasto, eikä anna koko kuvaa lajin hienoudesta. Saapi nähdä, tuleeko vielä kokeiltua joskus uudelleen – mutta ei ainakaan Kaupissa. Nyt matkaa kertyi reilu 17 kilometriä ja aikaa kului puolitoista tuntia. Jokusen loppupään rastin skippaskin, jotta ehti kotiin valosan aikaan. Melkein olisi juosten mennyt kovempaa kuin pyörällä. Kun vielä polki Kaupista kotiin, niin päivälle tuli pyöräily kuutisenkymmentä kilometriä. Aamupäivällä olin myös käynyt Valmetilta juoksemassa Ratinan lenkin. Matkaa kertyi vähän alle 10 kilometriä ja aikaa kului 47 minuuttia. Keskari oli 4:45 min/km ja syke 125 bpm. Jalat tuntuivat vähän väsyneiltä.

Keskiviikkona olin kotikonttorilla. Päivä oli sen verran komea, että kävin töiden jälkeen polkemassa 72 kilometrin maantipyörälenkin. Reitti kulki Takamaan kautta Lintuharjuntielle ja sielä Hämeenkyrön kautta Mahnalaan ja Sasiin, josta Pinsiön kautta takaisin kotiin. Keskari oli pikkuisen päälle kolmeakymmpiä ja tehot 174W. Sää oli tosiaan komea, aurinko paistoi ja lämpöäkin oli 24 astetta. Toivottavasti tällaisia säitä tulisi vielä loppukesän ja syksyn aikana.

Torstaina taas pyörällä konttorilla, ja illalla tunnin kotisalitreeni.

Myös perjantaina oli pyörällä konttorilla. Illalla kävimme Peetun ja Villen kanssa juoksemassa rauhallisen kympin lenkin Ikuri – Kalkku – Tesoma -akselilla. Vauhti oli 5:30 min/km ja keskisyke 117 bpm. Eli rauhassa mentiin ja kevyeltä tuntui. Selkä oli mennyt juuri ennen lenkille lähtöä jumiin ja alkumatkasta se vähän vaivasikin, mutta melko pian siitä ei ollut enää haittaa. Lenkin päälle saunaa, juomaa ja makkaraa.

Launatai olikin sitten viikon sateisin päivä. Selkä oli myös mennyt yöllä sen verran pahempaan kuntoon, ettei sateiden välissäkään tehnyt mieli lähteä juoksulenkille tai muutenkaan tehdä mitään treeniä. Ulkona tuli kuitenkin yritettyä tehdä vähän hommia sadekuurojen välissä. Yksi kuusikin kaatui.

Sunnuntaina lähdimme ReAn:n kanssa heti aamutuimaan polkemaan pidempää lenkkiä. Lämpöä aamulla klo 8:30, jolloin lähdimme liikenteeseen, oli kolmisentoista astetta, mutta päivän mittaan se nousi pariinkymppiin. Aurinkoista pääosin oli, vaikka lopussa sateenuhkaa olikin, mutta sateet eivät osuneet päällemme. Lauantaina oli satanut vettä koko päivän eikä tiet olleet aamulla vielä täysin kuivat, joten peesaaminen oli hieman märkää puuhaa. Mutta peesausta tuli jonkin verran harrastettu, sillä länsituuli puhalteli sen verran, että perässäajosta oli selvää hyötyä. Reittimme kulki ensin Säijän kautta Lempäälään. Sieltä Vesilahdelle ja Narvasta käännyimme Punkalaitumelle päin. Vähän ennen Halkivahaa käännyimme Sammaljoelle päin ja sieltä suuntasimme Sastamalaan. Takaisin kotiin tulimme Karkun, Häijään, Salmin ja Nokian kautta. Matkaa kertyi 151 kilometriä ja aikaa kului 4:45, eli keskariksi tuli 31.7 km/h. Keskitehot olivat 181W. Muuten reissu meni ihan hyvin, mutta ensin ReAn:n takarengas tyhjeni Sammaljoen kohdilla. Ilmat pysyivät jokusen kymmenen kilometriä, mutta vähän ennen Karkkuun kääntymistä pysähdyimme taas rengashommiin ja sisurin laittoon. Lenkin päälle taas kunnon saunottelut. Selkä oli jo sen verran hyvässä kunnossa, että illalla tein vielä pihahommia, kannon kaivamista yms.

31/2024 (29.7. – 4.8.2024)

Ensimmäinen työviikko lomien jälkeen oli melko kaksijakoinen. Viikon alkupäivät menivät sähköpostien ja muiden viesti perkaamisessa, mutta kun niistä selvisi, niin loppuviikko oli melko hiljainen, sillä porukkaa oli paljon edelleen lomilla. Perjantaina tulikin tehtyä lyhennetty työpäivä, sillä kotona odotti mukava kivituhkakasa, joka oli tarkoitus levittää yksityistiellemme – kuoppia ja uria tasaiseksi ja muuta sellaista. Perjantaina tuli haettua myös ensimmäiset moniteholasini. Mutta täytyy sanoa, että ei ainakaan vielä ole ollut hintansa väärti.

Viikko on ollut säiden osalta melko epävakainen, tai ainakin ennusteiden osalta. Välillä ennustetut sateet ovat tulleetkin, mutta on myös jäänyt tulematta. Pahasti en ole minään päivä kastunut. Lämmöt ovat olleet sopivia siinä kahdenkympin tuntumassa melkein joka päivä.

Heti maanantaina pyörällä töihin. Iltapäivällä kotiin polkiessa loppumatkasta tuli pientä sadetta, mutta pahimpaan sadekuuroon en osunut. Lämpöä oli illalla mukavat 24 astetta. Illalla vielä kolmen vartin kotisalitreeni.

Tiistaiksi oli povattu viikon poutaisin päivä, joten päätin ottaa maantiepyörän alle ja polkea töistä Lempäälän, Säijän ja Nokian kautta kotiin. Lämpöä oli 22 astetta ja luoteesta tuuli. Reilun 70 kilometrin lenkkiin meni aikaa vajaa 2,5 tuntia. Keskari oli 29 km/h ja tehot 167W. Tämä oli tarkoituksella vähän kevyempi lenkki. Mittaristakin otin näkyviin vain kellonajan ja lämpötilan, ettei tulisi seurattua tehoja ja nopeuksia. Yritin vaan ajella rennon reippaasti.

Myös keskiviikkona olin pyörällä töissä. Iltapäivällä oli 17 astetta lämpöä ja vettä piskotteli pikkuisen. Työmatkapyöräilyjen lisäksi treenipäiväkirjaan ei muuta sitten tullutkaan.

Torstai oli viikon viimeinen konttoripäivä. Pyörällä olin jälleen liikenteessä. Aamulla piskotteli taas vähän vettä, mutta ei niin paljon että olisi kastunut. Aamupäivällä kävin juoksemassa Valmetilta Tampellan lenkin. Sille kertyi mittaa 13.6 kilometriä ja aikaa kului napsun päälle tunti. Keskari oli mukava 4:28 min/km ja keskisyke 134bpm. Juoksu kulki ihan mukavasti ja vauhtiakin löytyi, vaikkei sitä juurikaan tullut yritettyä. Lämpöä oli sopiva 15 astetta ja taivas oli pilvessä, eli sopiva juoksusää. Kotiin poljin poikkeuksellisesti Tahmelan ja Tohlopin kautta.

Perjantai oli siis kotikonttoripäivä. Iltapäivllä riehuin A:n kanssa nelisen tuntia. Illalla vielä tunnin kotisalitreeni.

Heit lauantaiaamusta kävin tekemässä reilun 14 kilometrin juoksulenkin Ikuri – Kalkku – Tesoma – Lamminpää -akselilla. Aikaa kului 1:08. Meno ei ollut ihan kevyin mahdollista, vaikka keskari olikin vain 4:46 min/km. Syke oli 135bpm. Sitten taas pari tuntia A:n kanssa, ja sitten muita pihahommia iltaan asti. Oikea lähentäjä ei oikein tykännyt päivän urakoinnista ja illalla se kipuilinkin aika lailla.

Sunnuntaina oli mainio pyöräilysää. Tuulta ei ollut juuri laisinkaan, lämpöä parikymppiä ja taivaskin oli pilvessä. Turhaan tuli laitettua tuuliliivi päälle, sillä kotiin päästyä liivin alla ollut paita oli suht märkä. Poljin ensin Säijän lenkin vastapäivää, sitten siirryin Emäkosken sillan kautta Sasin lenkille, jonka poljin myötäpäivään. Tarkoitukseni oli pitää ketjua vähän kireämmällä koko lenkin ajan, ja siinä onnistuinkin ihan mukasti. Alun otin rauhallisesti, mutta loppua kohden tehot alkoivat nousta. Matkaa kertyi 96.3 kilometriä ja aikaa meni tasan kolme tuntia. Keskari oli siis 32.1 km/h. Saijän lenkin jälkeen keskitehot olivat vähän päälle 190W, mutta koko lenkin jälkeen ne nousivat 203W:iin (NP. 215W). Yllättävän hyvin jaksoin pitää tehoja yllä ja loppua kohden vielä kiristettyäkin. Putkelta ajo tuntui vähän oikeaan lähentäjään, mutta muuten ei matkan aikana ollut ongelmia. Iltapäivällä vielä muutama tunti katon putsausta teräsharjan kanssa.