Viikon sääkatsauksessa voi todeta, että sää on viikon aikana sahannut taas melkoisesti. Pakkasta on ollut välillä parikymmentä astetta ja sunnuntaina päästiin jo vähän plussan puolelle. Lunta on saatu useampana päivänä, joskus enemmän, joskus vähemmän.
Treeniviikko on ollut aika kevyt. Tunteja ei hirveästi kertynyt, ja ulkoliikuntaan on vaikuttanut taas lämpömittarin lukemat. Tuntimääriin vaikutti myös viikonlopun Helsinginreissu, mutta reissu mahdollisti kuitenkin uusiin reitteihin tutustumisen.
Maanantaina oli sen verran kylmä sää, että tuli jälleen säälittyä itseään ja käytyä konttorilla autolla. Toinen syy autoiluun oli myöhäinen herääminen, kun sunnuntain snooker kesti puolilleöin. Päivän aktiviteetti oli illan tunnin kotisalitreeni.
Tiistai oli kotikonttoripäivä. Aamulle olin suunnitellut mattojuoksua, mutta edelleen oli sen verran nuutunut olo, että skippasin sen ja päivän ainoat hikoilut tulivat illan sulkapallonelurissa. Tällä kertaa oli taas tuloksellisesti parempi päivä, tasaiset erät kääntyivät mukavasti oman joukkueen puolelle. Yhdessä erässä tuli tehtyä pistehistoriaa, kun se venähti poikkeuksellisiin 29-27 lukemiin.
Keskiviikkona illalla olisi ollut jo ihan mukavat ulkoilukelit, mutta kun olin varannut hieronnan illalle ja aamulla oli vielä ulkona melko kylmää, niin juoksin aamupäivällä matolla tunnin treenin. Matkaa kertyi 12,8 kilometriä, joten keskari oli 4:42 min/km ja keskisyke oli 136 bpm. Ihan mukavasti, mattotreeniksi, juoksu kulki.
Torstaina aamulla oli pakkasta 7 astetta, lunta pyrytti ja maahankin oli jo kertynyt jonkin verran. Kävin kuitenkin töissä pyörällä. Tällä kertaa otin varmuuden vuoksi maasturin alleni, kun uutta lunta oli luvattu sen verran paljon, että gravelilla olisi voinut olla hankalaa. Illalla polkiessa uutta lunta oli jonkin verran, mutta ei kuitenkaan ihan kauheasti. Illalla poljin vielä Zwiftissä tunnin harjoituksen. Reitin alkuosassa oli 20 minuutin mäkinousu, joka tuli poljettua 241W keskiteholla. Koko tunnin keskitehot olivat 192W. Jalka oli ihan hyvä.
Perjantaina taas kylmää ja olin kotikonttorilla. Illalla tunnin kotisalitreeni.
Lauantaina lähdimme puoliltapäivin ajelemaan kohti Helsinkiä, mutta aamulla ehdein polkemaan kahden ja puolen tunnin treenin Zwiftissä. Keskitehot olivat 174W ja keskisyke 120 bpm, eli tämän voi luokitella ihan PK-treeniksi.
Sunnuntaiaamusta kävin juoksemassa 9 asteen pakkasessa, ja lumisilla, mutta hyvin auratuilla reiteillä pääosin Helsingin keskuspuiton poluilla 16 kilometrin lenkin. Tämä oli ensimmäinen kerta ko. reitistöllä, joten kaikki oli uutta ja ihmeellistä ja välillä olin vähän eksyksissäkin. Kaikkia mahdollisia polkuja ei oltu aurattu juoksukelpoisiksi ja osa oli ajettu laduiksi, joten ihan hirveästi ei reittivaihtoehtoja ollut. Aikaa kului hieman päälle 80 minuuttia, joten keskariksi tuli 5:06 min/km. Keskisyke oli 128 bpm. Lenkin päälle saunaa, uimaan ja hotelliaamiaiselle. Päivällä ajelimme Vehkajärvelle tekemään vähän lumihommia ja sitten Alastaron pikavisiitin kautta takaisin kotipuoleen.
Kovan pakkasviikon jälkeen saatiin nauttia taas mukavammista ulkoilukeleistä. Ja ulkoiltua sitten tulikin ihan mukavasti, toimistolla tuli käytyä pyörällä oikein kolme kertaa ja muutenkin piti panostaa ulkoliikuntaan. Loppuviikosta tuli myös uutta pakkaslunta sen verran paljon, että lumihommiinkin pääsi parina päivänä, niin kolalla kuin A:llakin. Viikonloppuna pääsi taas asettelemaan myös numerolappua rintaan TeivoCupissa. Viikonloppuna oli myös valvomisia aika paljon, kun piti perjantaina ja lauantaina vahdata yömyöhään snookeria. Myös tänään sunnuntaina menee varmaan pitkään ennen kuin pääsee nukkumaan.
Maanantaina tuli poljettua konttorille ensimmäistä kertaa sitten joulua edeltävan viikon. Lumista oli ja pakkasta viitisen astetta. Olin vaihtanut graveliin nastarenkaat ja tuo pyörä tulikin otettua alle koko viikoksi, kun pyörätiet olivat sen verran hyvässä kunnossa ja kovassa lumessa, että vähän kapeammallakin renkaalla pärjäsi. Illalla vielä tunnin kotisalitreeni.
Tiistaina olin kotikonttorilla. Aamupäivällä kävin juoksemassa 11 kilometrin vähän reippaamman lenkin. Tai no, 4:36 min/km tuli mentyä, mutta kun oli lumista, niin ihan hyvää vauhtia tuo siihen nähden on. Jalassa oli nastarit ja pito oli ihan hyvä. Pakkasta ei ollut kuin asteen verran, mutta länsituuli puhalteli jonkin verran. Illalla oli perinteiseen tapaan puolentoista tunnin sulkapallonelurit. Pelit sujuivat ihan hyvin, vaikkei erävoittoja kauheasti tullutkaan.
Keskiviikkona vuorostaan pyörällä toimistolla. Lämpötila oli nollassa, joten kevyemmällä pyöräkamppeella pärjäsi. Illalla poljin trainerilla ensin vajaan 40 minuutin mäkivedon 218W:n keskiteholla. Tämän päälle kevyempää kelailua 35 minuutin ajan.
Myös torstaina pyörällä toimistolla. Hyvät pyöräilykelit jatkuivat edelleen. Aamulla oli pari astetta pakkasta, mutta illalla kiristyi -8 asteeseen. Töiden jälkeen kävin juoksemassa Nokian paloaseman lenkin. Matkaa kertyi 14 kilometriä ja aikaa kului 70 minuuttia, eli n. vitosen vauhtia tuli mentyä. N. 130 bpm:n keskisyke oli kyllä vähän korkealla. Meno oli vähän kankeen oloista, mutta vaatettakin oli normaalia enemmän, kun pakkasta oli jo yhdeksän astetta.
Perjantai olikin sitten kunnon lumipyrypäivä. Kävin autolla töissä, joten pyöräilyt jäivät tältä päivältä väliin. Illalla kolaushommia ja tunnin kotisalitreeni. Yöllä pääsi nukkumaan klo 2:15, kun snookerit loppuivat.
Lauantaina oli kauden kolmas TeivoCupin osakilpailu. Pakkasta oli seitsemän astetta, koilisesta tuuli aika napakasti ja ilmassa oli vähän luntakin, jota oli kertynyt auratulle kevyenliikenteenväylälle. Suunnitelmissa oli juosta alku rauhassa ja vasta lopussa kiristää kaikki irti. Tavoite oli vain alittaa 20 minuutin aika. Tavoite toteutuikin, mutta kiirettä piti, sillä loppuaika oli 19:59. Meno ei ollut kovin rennon oloista. Varmaankin pöperöinen alusta oli osasyy ja normaalia enemmän kampetta päällä toinen. Ehkä olisi pärjännyt ilman välikalsareita, jotka kyllä kankeutti menoa. Viimeinen kilometri tuli puristettua sen verran kovin, että hetki maaliintulon jälkeen meinasi taas kerran vintti pimentyä, mutta onneksi ehdein laittamaan otsan hankeen, niin ei tarvinnut aiheuttaa hämminkiä. Puolenvälin kohdalla reittiä keskivauhti oli pikkuisen alle nelosta, mutta paluumatkan kova vastatuuli ja nousuosuus verotti sen verran aikaa, että tavoite meni tosiaan melko tiukalle. Tuolla ajalla pääsi kuitenkin taas pokkaamaan M50-sarjan ykkössijan. Illalla kelasin vielä trainerilla kahden tunnin ajan 155W keskiteholla. Nukkumaan pääsi yöllä jo yhden aikaan.
Kuva Teivo Stayers
Sunnuntaina aamupäivällä kävin hiihtämässä kauden kolmannen hiihtolenkin. Reitti kulki Virelän ja Lamminpään majan kautta Antilan pellolle päin. Sieltä Topin lenkin ja Lamminpään majan kautta takaisin kotiin. Pakkasta oli kuutisen astetta ja yöllä oli tullut viitisen senttiä lunta, mutta ladut olivat heti aamusta jo kunnossa. Kokeilin jälleen skinejä. Alkuun ne tuntuivat ihan hyvältä ja muuten ne olivatkin ihan ok, mutta jyrkempiin ylämäkiin en saanut tälläkään kertaa niitä pitämään, joten vaivaiset käsivoimat meinasi loppua kesken. Matkaa kertyi vajaa 35 kilometriä ja aikaa kului vähän alle kolme tuntia. Luisto ei ollut kummoinen, mutta onneksi ehdein ladulta pois ennen lumisateen alkua, joka olisi heikentänyt luistoa entisestäänkin. Iltapäivällä vielä ulkoilua lumihommien merkeissä. Nyt odottelemaan illan snooker-finaalia.
Heti vuoden vaihtumisen jälkeen lämpötilat tippuivat melko dramaattisesti. Koko kuluneen viikon ajan pakkasta on ollut vähintään se 20 astetta ja pääosin jokunen aste kylmempääkin. Ulkoliikunta on jäänyt ihan minimiin, Sisun kanssa on tullut tehtyä vain muutaman kilometrin lenkkejä pari kertaa päivässä. Sisulla kun on ollut takki päällä ja töppöset jalassa, niin on kaverikin tarjennut ihan hyvin – ilmeisestikin. Kotikonttorilla olen ollut tiistaita lukuunottamatta joka päivä ja tuona konttoripäivänäkin olin autolla liikenteessä. Onneksi on juoksumatto, traineri ja salikamppeita kotona, niin ei ole tarvinnut paljon kotoa pois lähteä.
Takkaa on lämmitetty kaksi kertaa päivässä. Myös lämpöpumpun vastuksen maksimitehoa piti nostaa, kun vesisäiliön lämpötila tippui vain 30 asteeseen ja suihkusta ei tullut enää kuin haaleaa vettä ja lattiatkin menivät melko kylmäksi. “Uuden” pumpun aikana (5,5 vuoden) ei ole ilmeisesti ollut näin kovia pakkasia, ja pienemmälläkin vastusarvolla on pärjännyt.
Maanantaista, uudenvuodenpäivästä muodostui lepopäivä. Yö ei ollut mennyt pitkäksi eikä kauheaa juhlimistakaan ollut, mutta jostain syystä ei vaan napannut. Ja täytyy sitä jossain välissä lepopäiväkin pitää. Vuoden ensimmäisestä päivästä tuli sitten sellainen.
Tiistaina olin autolla töissä ja sieltä porhalsin suoraan Ylöjärven liikuntakeskukseen pelaamaan sulkapalloneluria puolentoista tunnin ajaksi. Uusi vuosi ei tuonut tuon suhteen mitään uutta ja erikoista. Pelit sujuivat ihan ok.
Keskiviikkona aamupäivällä juoksin matolla tunnin kiihtyvävauhtisen treenin. Maton mukaan matkaa kertyi 12,5 kilometriä, eli keskari oli 4:47 min/km ja keskisyke 135 bpm. Vähän siis korkea syke, mutta sisällä se aina nousee jonkin verran korkeammalle kun keho lämpenee enemmän. Illalla vielä tunnin kotisalitreeni.
Torstaina illalla poljin trainerilla reilun kahden tunnin pätkän 176W:n keskiteholla. Ihan perusmättöä, ei mitään ihmeellistä tässäkään.
Perjantaina ohjelmassa oli vain tunnin kotisalitreeni.
Lauantaina aamulla piti edelleen turvautua mattojuoksuun. Jälleen tunnin verran teputin ja jälleen tuli 12,5 kilometriä mittariin. Tällä kertaa tein treenin aikana 7 kpl 500 metrin vetoa 4 min/km vauhilla ja pari viimeistä vähän reippaampaakin. Palautusta vetojen välissä myös sama 500 metriä. Alkuun ja loppuun jokunen kilometri rauhallista verraa ja palauttelua. Ihan hyvin vedot sujuivat, jopa loppuakohden parantuen. Päivällä kävin pelaamassa neljän vuoden tauon jälkeen padelia työkavereiden kanssa. Ei nyt voi ihan sanoa, että pelit sujuivat hyvin, mutta enköhän minä jotenkin porukaan sopinut. Ihan mukavaahan tuokin oli, mutta ei se sulkapalloa vielä voita.
Sunnuntaina oli päivällä vielä reilusti yli 20 astetta pakkasta, joten treenipaikka oli yläkerta ja traineri välineenä. 3:15 tuli kelailtua melko rennolla otteella. Keskitehot olivat kuitenkin 176W ja keskisyke vähän alle 120bpm. Vuoden ensimmäinen sisäsatku tuli poljettua, ja yllättävän hyvin jaksoi polkea. Nousumetrejä 107 kilometrin polkaisuun kertyi reilu 900 m, joten ihan maltillisilla nousumetreillä selvittiin ja sen vuoksi keskinopeuskin nousi melkein 33 km/h.
Jos vuotta 2023 ajattelee pikaisesti, niin ensimmäisenä tulee mieleen pyöräretket sekä viidenkymmenen ikävuoden saavuttaminen. Kaikennäköistähän sitä vuoteen taas mahtui, mutta jotenkin tämä vuosi oli enemmän pyöräilyllä kyllästetty. Tuon ikärajan saavuttaminen tarjoitti puolestaan, että kisoissa joutui/pääsi viiskymppisten sarjaan.
Oman terveyden osalta vuosi oli jokseenkin positiivisempi kuin edellinen. Edellisenä vuonna oli ongelmia etenkin selän kanssa, mutta tänä vuonna pahoja selkäongelmia ei tullut, vaikka ei se ihan 100% kunnossa ollutkaan. Syksyllä tuli oikeaan polveen ns. hyppääjän polvi ja se jonkin verran haittasi menoa, mutta ei ollut ihan “show stopperi”. Sain siihen kylläkin kortisonipiikin heti alkuun, joka vei vähäksi aikaa pahimman kivun pois ja pääsin juoksemaan marathonin Amsterdamissa. Polvi vaivasi kuitenkin jossain määrin koko loppuvuoden ajan. Vatsalihaksessa, tai jossain sillä seudulla, on ollut myös syksystä lähtien tuntemuksia. Ultralla sieltä ei ainakaan löytynyt mitään tyrää, mutta muuten vaiva on jäänyt mysteeriksi. Onneksi sekään ei juurikaan haittaa elämää, välillä vaan muistuttelee olemassaolostaan. Vasen olkapää on myös vaivannut koko vuoden, mutta kun ei ole kauheasti käynyt uimassa, niin senkin kanssa on pärjännyt. Syksyllä tuli oikeaan kyynärpäähän myös ns. “golf-kyynärpää”, joka tietyissä liikkeissä kipuilee, mutta ei ole haitannut harrastuksia. Korona tuli myös ensimmäistä kertaa sairastettua Amsterdamin reissun jälkeen. Onneksi tauti oli lievä, eikä siitä tullut kuin kuumetta ja päänsärkyä. Sairastelun ajoitus oli myös siltä osin hyvä, että muutenkin oli tarkoitus ottaa marathonin jälkeen harjoittelusta ylimenokausi. Loppuvuonna kävin myös omatoimisesti tervystarkastuksessa, josta sain puhtaat paperit labranäytteiden osalta.
Treenimäärien osalta vuosi oli edellistä vähän parempi. Lähinnä sen vuoksi, että edellisen vuoden pari viimeistä kuukautta meni selkävaivoja potiessa ja tuolloin treenit jäivät vähiin. Kahden vuoden takaiseen nähden kokonaistuntimäärä tippui vähän, mutta oli silti melkein 800 tuntia, eli se tarkoittaa hikiliikuntaa n. 2 tuntia 10 minuuttia per päivä. Tuohon määrään ei ole laskettu normaaleja koiralenkkejä.
Suunnistuksen osalta vuosi 2023 oli yhtä surullinen kuin jo jokuset edellisetkin vuodet. Eli Jukolan viestissä kävin suunnistamassa ja sitä ennen parilla iltarasteilla. Suurin syy suunnistamattomuuteeni on piilarit, joita joutuisin käyttämään ja niiden kanssa temuaminen on yhtä tuskaa, joten olen jättänyt rasteilla käynnin suosiolla väliin. Kivaahan se olisi (poislukien tietyt maastot), mutta pitäisi käydä varmaankin jossain silmäleikkauksessa, jotta saisi lähinäön kuntoon.
Toinen laji, joka jäi vähän paitsioon oli uinti. Edellisenä vuonna kertyi vielä yli 40 tuntia ja 100 km, mutta nyt uintikertoja oli vain 15, joista kertyi 29 kilometriä ja reilu 11 tuntia. Kevätkaudella noista kymmenen kertaa, kesällä kaksi ja syyskaudella vain kolme kertaa. Avovedessä en käytännössä käynyt kertaakaan. Mökillä tuli kylläkin käytyä kerran parin sadan metrin verran. Triathlonkisoja kun en ollut laittanut ohjelmaan, niin uintikaan ei oikein kiinnostanut.
Viikottaiset sulkapallonelurit pyörivät koko vuoden kesää lukuunottamatta. Kevätkaudella tosin ei kertynyt kuin kuusi puolentoista tunnin käyntiä. Etenkin alkuvuodesta jätin pelejä väliin selkävaivojen vuoksi. Syyskaudella pelikertoja kertyi kymmenen. Max kerta viikkoon pelailut eivät kauheasti taitotasoa vie eteenpäin, mutta yllättävän hyvin pelit ovat kuitenkin sujuneet.
Talven hiihtomäärät eivät nousseet kauhean korkeaksi. Avasin hiihtokauden vasta vähän ennen vuoden vaihetta ja viimeinen hiihtolenkki tuli surullisena päivänä 4.4. Yhteensä hiihtokertoja tuli 16, joista kertyi 557 kilometriä ja reilu 42 tuntia. Vapaalla tyylillä menin 7 kertaa ja loput perinteisellä tyylillä. Hiihtomäärät tippui melkein puoleen edellisestä vuodesta, jolloin sain tuhat kilometriä täyteen.
Kotisalia tuli tehtyä edelliseen vuoteen nähden huomattavasti ahkerammin. Määrä yli tuplaantui. 55 kerrasta kertyi noin 50 tuntia salitreeniä. Tämän lisäksi kävin tammi-helmikuussa SelkäFixillä tekemässä kuusi kertaa puolen tunnin selkäjumppaa. Ostin myös Sami Pitkäseltä jumppaohjelman, jota tuli loppuvuodesta tehtyä salitreenien lisäksi.
Sisäpyöräilyn määrä kasvoi jonkin verran. Kerrat vähenivät jokusella, mutta kilometrit ja tunnit lisääntyivät. Lisäystä tuntimäärään oli yli 10%. Yhteensä kertoja oli 66, joista kertyi 110 tuntia / 3173 kilometriä. Kevätkaudella sisäpyöräilin toukokuun alkuun asti ja syyskaudella aloitin vasta lokakuun alussa. Kaikki sisäpyöräilyt tuli ajettua Zwiftissä. Tacxin trainerissa on ollut kiinni kaikissa pyöräilyissä Feltin TT-pyörä. Pisin harjoitus oli yli kuusi tuntinen. Tämän lisäksi pitkiä oli myös kaksi yli 5 tuntista ja kolme neljä tuntista. Pääosa oli tunnista kahteen kestäneitä suorituksia. Myös yksi Zwift-kisa tuli kokeiltua.
Ulkopyöräilyvuosi olikin sitten mielenkiintoinen ja monipuolinen. Niin kerrat, kilometrit kuin tunnitkin kasvoivat edelliseen vuoteen nähden pyöreesti noin 20 prosentilla. Kilometrejä kertyi 8840 ja tunteja 356. Pyöräilykerroista työmatka-tagillä on valtaosa ja tunneista ja kilometreistä melkein puolet. Tosin työmatkoiksi on laskettu myös ne kerrat kun olen tehnyt sen pidemmän kaavan mukaan. 4700 kilometriä ajoin Orbean gravelilla, Rosen maantiepyörällä 2320 kilometriä, Trekin maastopyörällä reilun tonnin ja loput Feltin TT-pyörällä tai vuokrapyörällä. Vuokrapyörä oli käytössä kevään Mallorcan viikolla. Se oli ensimmäinen ulkomaan pyöräilyviikko, jossa olemme koskaan käyneet. Tuohon viikkoon tuli poljettua 750 km ja 7500 nousumetriä. TT-pyörää ei tullut käytettyä ulkona kuin keväällä Duathlonin SM-kisoissa, josta ei tullut edellisen vuoden kaltaista menestystä. Mallorcan reissun lisäksi vuoteen mahtui mukavia pyörälenkkejä niin pohjoisessa kuin muuallakin Suomessa. Heinäkuussa tuli ajettua myös kuuden päivän ns. bikepacking-reissu, josta kertyi ajomatkaa tuhannen kilometrin verran. Mökin ympäristössä tuli graveloitua myös melko paljon uusia hiekkateita. Loppukesästä poljimme pienellä porukalla pitkän 260 kilometrin lenkin Pirkanmaan ympäristössä, joka oli oma matkaennätykseni. Pyöräkalustoon ei tullut tänä vuonna lisäystä, mutta syksyllä hommasin Rosen maantiepyörään uuden Ultegra Di2 -osasarjan, jota olen loppuvuonna pikkuhiljaa asennellut paikoilleen. Tuon projektin yhteydessä on tullut paljon uutta oppia pyörän tekniikasta ja osista.
Myös juoksun puolella, etenkin määrä ja tunnit, lisääntyivät aika paljon. Juoksukilometrejä kertyi 2250 ja tunteja 183. Nuo ovat noin 30 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Juoksukerrat eivät nousseet samassa suhteessa, joka tarkoittaa, että pituudet kasvoivat. Lappu rinnassa tuli juostua yhdeksän kertaa. Vuosi oli siitä erityinen, että siirryin M50-sarjaan, ja näin nuorimpana sarjalaisena piti tilaisuutta yrittää käyttää hyväksi. Alkuvuodesta kävin kahdessa TeivoCupin osakilpailussa. Keväällä juoksin Raholan Kympin. Kesäkuussa kävin juoksemassa Helsingissä, elokuussa Turussa ja syyskuussa Jyväskylässä puolimarathonin. Noissa kaikissa kisoissa voitin oman ikäluokkani. Sijoitusta enemmän lämmittivät ajat, jotka kisoissa pystyin juoksemaan. Kaikki puolikkaat olivat 1:21 -alkuisia ja kevään kymppikin alle 38:30. Puolikkaiden aikoihin varmaankin vaikutti myös uusi Hokan hiilarikenkä, jonka otin kesällä käyttööni. Kisailut jatkuivat lokakuussa Amsterdamin marathonilla, jossa pääsin jälleen alle kolmen tunnin aikaan. Loppuvuodesta kävin vielä kahdessa TeivoCupin osakilpailussa, joissa tuli jälleen ikäsarjan voitot. Syksyllä tuli käytyä myös Tampereella yhdessä ParkRunissa. Kenkäkalustoon lisääntyi Hokan lisäksi Asicsen Nimbuksella sekä Trabucolla.
Vuosi 2023:kin siis tarjosi uusia hienoja kokemuksia. Ja etenkin juoksun tulostaso oli kovinkin tyydyttävä. Täytyy siis vielä jatkaa seuraavakin vuosi valitsemallani urheilullisella elämäntyylillä ja ainakin koittaa pitää yllä nykyistä tasoa. Vuosi tosin on pitkä ja siihen ehtii mahtumaan kaikenlaista.
Vuoden viimeinen viikko sisältää joulun pyhiä, välipäiviä ja uudenvuodenaaton. Eli hiilihydraatit ovat varmasti kohdillaan ennen treenejä. Ihme kyllä perjantaipunnituksessa paino ei ollut noussut yhtään edellisen viikon punnitukseen nähden. Syynä varmaankin on pitkät treenit, joita on tullut useampi tälle viikolle. Välipäivätkin kun tuli oltua kotona ja melkein kokonaan töitä tekemättä, niin aikaa oli liikkua. Tällä viikolla oli vielä kelitkin ihan kohdillaan, mutta vuosi näyttäisi alkavan melko kireissä pakkasissa, joten ulkoliikunta voi jäädä melko vähiin.
Maanantaina, joulupäivänä lähdimme jo päivällä joulun vietosta Alastarolta. Illalla oli siis hyvää aikaa polkea kolmen tunnin sisäpyöräily Zwiftissä. Keskitehot olivat 177W. Energiatasot olivat kohdillaan.
Tapaninpäivänä kävi kyläilijöitä syömässä ja muutenkin aika kului niin (lähinnä palapelin teossa), että jätin treenit suosiolla väliin, joten päivästä tuli ihan täyslepopäivä.
Keskiviikkona tuli sitten vihdoin ja viimein avattua hiihtokausi. Pakkasta oli nelisen astetta ja yöllä oli satanut vähän lunta. Ladut oltiin kuitenkin juuri ajettu, joten sen puolesta oli ihan hyvä hiihdellä pertsaa. Kauhean hyvä luisto ei ollut ja kädetkin loppuivat kesken, normaaliin tapaan ensimmäisellä hiihtolenkillä. Matkaa kertyi vähän päälle 32 kilometriä ja aikaa kului 2:44. Mittari hyytyi vähän parin kympin jälkeen, mutta matka- ja aika-data pitäisi olla kyllä kohdillaan. Sykkeet tosin jäi saamatta.
Torstaina poljin jälleen trainerilla. Tällä kertaa tulikin sitten veivattua vähän pidempi siivu, sillä pyörän päälle tuli vietettyä aikaa 6 tuntia 15 minuuttia. Tuo olikin pisin sisäpyöräily reilun viisi vuotta kestäneen sisäpyöräilyurani aikana. Matkaa kertyi 173 km ja nousua n.2600 m. Keskitehtot olivat 166 W ja keskisyke 128 bpm. Yllättävän hyvin jaksoi, vaikka koko ajan poljinkin – ei siis mitään alamäkirullaluja väliin. Huonojakin hetkiä oli, mutta kun otti vähän energiaa koneeseen, niin taas jaksoi. Pari Potteria tuli samalla katsottua ja lopuksi vähän TV-ohjelmaakin.
Perjantaina kävin hiihtämässä saman lenkin kuin keskiviikkonakin, eli hieman päälle 32 km. Aikaa meni pari minuuttia vähemmän kuin kauden avaushiihdossa. Luisto tuntui olevan parempi, mutta samalla myös pito heikompi. Pakkasta oli kolme astetta ja idästä puhalteli napakasti. Meno maistui paremmalta kuin keskiviikkona. Iltapäivällä kävin vielä puolentoista tunnin hieronnassa. Kipeää teki monin paikoin.
Lauantaina juoksin viikon ainoan jalkalenkin. Nokian paloaseman lenkistä kertyi 14 kilometriä. Pakkasta oli kuutisen astetta ja idästä puhalteli edelleen napakasti. Alusta oli luminen, mutta nastakenkä piti yllättävän hyvin. Aikaa kului reilu 1:10, joten keskari oli vähän päälle vitosta. Keskisyke 134 bpm oli vähän turhan korkea vauhtiin nähden. Päivällä olin tekemässä mökillä lumihommia reilun kolmen tunnin ajan. Menotie ja piha tuli lykittyä puhtaaksi. Illalle suunniteltu salitreeni tuli kuitattua lumihommilla, vaikka se ei harjoituspäiväkirjaan asti päätynytkään.
Sunnuntaina iltapäivällä oli ohjelmassa ensin tunnin kotisalitreeni. Vuoden viimeiseksi treeniksi tuli tunnin mäkinousu Zwiftissä. Keskiteho nousi mukavaan 222W:iin, keskisykkeen ollessa 134 bpm.
Jouluviikko. Vai onko se sittenkin vasta seuraava viikko? No joulua kohti mennään kuitenkin kovaa vauhtia, ja yhtä nopeasti se kyllä menee ohikin. Alkuviikosta oli vähän epävarmaa kuinka valkea joulu sitä tulee. Etenkin kun tiistaina oltiin plussalla ja vettäkin sateli. Lumet eivät kuitenkaan lähimainkaan kadonneet Pirkanmaalta ja kun loppuviikosta saatiin vielä lisääkin lunta, ja kun oltiin pakkasella, niin ihan perinteisen joulun kelit saatiin.
Lämpimän viikonlopun jälkeen maanantaina oltiin jälleen vähän pakkasen puolella ja kevyenliikenteenväylät olivat menneet jäähän. Pyörällä kävin konttorilla, mutta nastarengas edessä oli ihan riittävä, eikä kauheasti tarvinnut liukastella. Illalla tein vielä tunnin kotisalitreenin.
Tiistai oli viikon ainoa kotikonttoripäivä. Aamupäivällä sää ulkona oli sen verran ikävä, että tein juoksutreenini matolla. Vajaan 50 minuuttia juoksin ja matto näytti matkaksi 10 kilometriä. Vauhti oli pyramidi ja keskariksi tuli 4:51 min/km ja keskisykeeksi 133 bpm. Illalla oli vuoden viimeiset sulkapallot. Tällä kertaa tuntui oma peli melko hyvältä, melkeimpä syyskauden parasta tekemistä.
Keskiviikkoaamusta oli asteen verran plussaa ja vähän liukastakin. Illalla lämpötila laski kuuteen pakkasasteeseen. Kotona poljin Zwiftissä ensin vähän vajaan 20 minuutin mäkitreenin, jossa keskitehot olivat 227W. Päälle vielä kelailin 35 minuuttia 163W keskiteholla.
Torstaina oli ohjelmassa vain työmatkapyöräilyt. Aamulla pakkasta neljä ja illalla seitsemän astetta. Illalla oli sen verran väsy, ettei jaksanut tehdä mitään reeniä.
Myös perjantaina kävin pyörällä konttorilla. Pakkasta oli pari astetta. Aamulla oli melko kova itätuuli, joka hyydytti vähän menoa. Päivällä sateli vähän lunta, joten kotiin päin polkiessa oli jonkin verran pöperöistä menoa. Illalla vielä tunti kotisalitreeniä.
Lauantaina matkustimme Alastarolle joulun viettoon. Aamulla kuitenkin ehti tekemään kahden tunnin sisäpyöräilyn. Kauhean kova isku ei ollut päällä, mutta sain kuitenkin keskitehoiksi 170W.
Aattoaamuna kävin Alastarolla juoksemassa kahdenkympin lenkin. Yöllä oli satanut vähän lunta, mutta yllättäen kevyenliikenteen väylät oltiin aurattu hyvin jo aamutuimaan. Alkumatkan oli vielä pimeää ja jokusen kilometrin jouduinkin juoksemaan valottomalla sivutiellä. Mutta kyllä sielläkin sen verran näki, ettei ojaan tullut juostua. Reitti kulki ala-asteen kautta Vännilään ja sieltä siemenkeskuksen kautta takaisin Alastaron keskustaan, ja sitten vielä pisto tiilitehtaalla. Pakkasta oli kolmisen astetta, alusta jäinen / luminen, mutta nastari piti melko hyvin. Aikaa tuohon lenkkiin kului 1:43 eli keskariksi tuli 5:09 min/km, ja keskisyke oli 129 bpm. Loppupäivä menikin sitten tankatessa.
Vuosi lähenee loppuaan ja kaikenlaista tapahtumaa olisi tarjolla. Tälle viikolle osuikin pieni suma joulunodotusohjelmaa. Hyvin pystyin välttämään rankemman juhlimisen, mutta pientä ilmoittelua kuitenkin tuli harrastettua.
Talvikeleissä edelleen mennään. Tosin viikonloppuna saatiin jo plussakelejä ja vesisadettakin, mutta ei se onneksi ihan hirveästi lumia vienyt pois. Kevyenliikenteenväylät menivät jonkin verran jäähän, mutta ei ihan peileiksi sentään.
Viikko alkoi jälleen kotikonttoripäivillä. Maanantaina ohjelmassa oli vain tunnin kotisalitreeni. Tiistaina kävin juoksemassa 11 kilometrin Nokian Välimaan lenkin. Yritin pitää vähän vauhdikkaampaa tahtia yllä, mutta se riitti vain 4:45 min/km keskivauhtiin. Syke kyllä nousi 135 bpm:iin. Itsenastoitettu Hoka askel piti melko hyvin ja muutenkin meno oli ihan mukavan oloista. Illalla perinteiseen tapaan vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria.
Keskiviikkona kävin autolla konttorilla vain yhdessä palaverissa ja toimittajan tarjoamalla joululounaalla, sitten takaisin kotiin etäilemään Sisun seuraksi. Illalla poljin Zwiftissä tunnin mäkitreenin 205W:n keskiteholla. Kohtalon ivaa, että juuri kovassa treenissä unohdin laittaa tuulettimet päälle (eikä niitä tietenkään kesken treenin voi käydä laittamassa päälle) ja olo olikin melko uitettu, kun hikeä pukkasin ihan tosissaan. Lattiallekin valui käsivarsia pitkin lammikollinen hikeä ja otsapyyhe oli läpimärkä. Tuli ainakin todistettua, että tuulettimista on jotain hyötyä.
Torstaina oli viikon ainoa päivä, kun kävin pyörällä toimistolla. Keli oli luminen ja pakkasta seitsemän astetta, eli ihan hyvä pyöräilykeli. Illalla vielä tunti kotisalitreeniä.
Perjantai olikin pitkästä aikaa täyslepopäivä. Illalla olin Valmetin pikkujouluissa. Olin kylläkin autolla liikenteessä, joten kuivin suin tuli oltua, eikä siten kovin pitkään viihdyttyä paikan päällä. Kotona olin jo kympin aikoihin. Mutta tulipahan ainakin syötyä hyvin.
Lauantaina päivällä oli kauden toinen TeivoCupin osakilpailu. Tämän vuoksi edellisen päivän pikkujoulut tuli otettua rauhallisesti. Pakkasta oli neljä astetta, alusta luminen mutta kova, tuuli puhalsi jostain itä-kaakosta, eli paluumatkalla oli vastatuulta. Aikani 19:21 oli vähän hitaampi kuin edellisessä osakilpailussa, mutta niin näytti järjestään olevan melkein kaikilla muillakin. Porukkaa oli tällä kertaa niukasti mukana. Miehiä vain 19 ja niistä olin seitsemänneksi nopein. 50-sarjassa olin nopein. Kotiin päästyäni, pienen tauon jälkeen, poljin Zwiftissä pari tuntia kevyttä palauttelevaa 156W:n keskiteholla. Olisi tuo kyllä voinut olla vieläkin palauttavampaa, sillä keskisyke nousi kuitenkin 133 bpm:iin. Illalla oli ohjelmassa kaverin glögijuhlat, jossa kävin “piipahtamassa”. Kyllähän siellä venähti klo 11 asti. Glögissä tuntui olevan jotain terästettä, joten hyvä että olin liikenteessä julkisilla. Mukavat illanistujaiset olivat ja kotiinkin tuli päästyä jo ennen yhtä. Reilun puolen tunnin kävely bussilta kotiin ja kun vettä oli alkanut satamaan ihan reippastikin, niin aika läpimärkänä tuli kotiin raahauduttua.
Sunnuntaina päivällä kävin juoksemassa pitkästä aikaa ihan kunnon pitkän lenkin. Matkaa kertyi vähän päälle 27 kilometriä ja aikaa kului 2:25. 122 bpm:n keskisykekin oli ihan ok, vaikka keskivauhti jäikin 5:18 min/km:iin. Yön vesisade oli tehnyt kevyenliikenteenväylät melko jäisiksi, mutta nastari piti onneksi melko hyvin, vaikka liukkaitakin paikkoja kyllä oli. Reitti kulki Kalkun kautta Nokialle ja sieltä Vihnusjärven ja Villilän kautta Epilään ja sieltä Lielahden, Teivon ja Haukiluoman kautta takaisin kotiin. Länsituuli puhalti ihan kohtalaisesti, mutta kun lämpöä oli asteen verran, niin ei kylmä tullut missään vaiheessa. Juoksu kulki jopa ihan kepeästi, vaikka liukkauden takia paras renous asekeleesta puuttuikin. Loppupuolella matkaa alkoikin jalat kyllä menemään taas jumin puolelle.
Hiihtokausi jäi avaamatta tälläkin viikolla, mutta sukset tuli laitettua jo siihen kuntoon, että niillä pääsee pikaisellakin aikataululla liikenteeseen.
Eipä tullut avattua hiihtokautta vielä tälläkään viikolla, vaikka kelit alkaisivat olimaan jo senlaiset, että suksia voisi alkaa rasvailemaan. Lähiladulla pääsisi ainakin vapaalla tyylillä menemään, mutta perinteisen ladut eivät näytä olevan vielä kovin hyvässä kunnossa. Josko sitten ensi viikolla viitsisi lähteä suksimaan.
Talvista tosiaan on ollut. Lunta on hiutaloinut vähän joka päivä, mutta mitään isoja kertymiä ei ole tullut. Pakkaset on pyörineet koko viikon ajan kymmenen asteen kieppeillä – asteen pari molemmin puolin.
Maanantaina olin kotikonttorilla ja treenit jäivät tunnin kotisalitreenin varaan.
Tiistaina kävin iltapäivällä puolentoistatunnin hieronnassa. Tämä ajan kohta ei ollut ihan optimaalinen, sillä illalla piti mennä vielä pelaamaan sulkapalloa puoleksitoista tunniksi. En nyt osaa sanoa oliko hieronnasta hyötyä vai haittaa, tai menikö hieronta turhuuteen kun tuli pelit päälle.
Keskiviikkona oli itsenäisyyspäivä, eli vapaapäivän iloista sai nauttia. Aamulla ensin Sisun kanssa lenkki ja sitten jokuseksi tunniksi viimeistelemään klapihommat. Iltapäivällä kävin Peetun kanssa juoksemassa rauhallisen lenkin. Juoksin ensin nelisen kilsaa Teivoon, josta lähdimme tekemään yhteislenkkiä. Kiersimme Ryydynpohjan, Lielahden, Epilän, Tohlopin ja Lamminpään kautta takaisin Teivoon päin. Itse juoksin vielä kotiin pienen lisälenkin kautta, jolloin matkaa kertyi vähän päälle 20 kilometriä. Rauhallisesti mentiin, sillä keskarini oli 5:39 min/km ja keskisyke 122 bpm. Rauhallisesesta vauhdista huolimatta meno oli vähän kankeen oloista ja kun oli jälleen Trabukot jalassa, niin eihän ne pitäneet tälläkään kertaa, vaikka vauhti oli noin hiljainen. Pakkasta oli viitisen astetta, eli sään puolesta kaikki oli kohdillaan.
Torstaina tuli poljettua viikon ainoat työmatkapyöräilyt. Talvista oli meno, etenkin kotiin päin polkiessa, kun taas oli tullut päivän aikana pari senttiä uutta kevyttä pakkaslunta. Illalla poljin vielä tunnin vähän kovamman mäkipätkän sisä-trainerilla. Keskitehot olivat 191W ja keskisyke 128 bpm. Ihan mukavasti jaksoi.
Perjantaiaamusta juoksin töihin. Jalassa oli tällä kertaa vanhahkot Hokan Cliftonit. Ne ovat kesäkengät, mutta olin kairannut omatoimisesti niiden pohjan päkiäosaan kahdeksan nastaa. Yllättävän hyvän pidon nastat antoivat. Meno oli ihan mukavan tuntuista, kun tällä kertaa asekel ei mennyt “läpi” jokaisella ponnistuksella. Matkaa kertyi 17 kilometrä ja aikaa kului 1:27, eli keskari oli 5:05 min/km ja keskisyke 131 bpm, joka oli kyllä melko korkea vauhtiin nähden. Juoksu kulki kuitenkin ihan mukavasti ja rennosti. Päivällä meillä oli töissä tavarantoimittajan tilaisuus ja illalla kävimme katsomassa vielä paikallispelin Nokia-areenalla.
Lauantaiaamupäivällä poljin ensin ramppi-testin Zwiftissä. Tällä kertaa sain puristettua FTP-arvoksi 264W, joka oli 20W enemmän kuin viisi viikkoa aikaisemmin ja melkein samaa luokkaa, mitä keväälläkin oli. Päälle polijn vielä kevyen puolentunnin pyöräilyn 159W:n keskiteholla. Illalla oli ohjelmassa tunnin kotisalitreenin.
Sunnuntaina aamupäivällä koiralenkki Sisun kanssa meni vähän rankaksi, kun mettäpätkällä Sisun takapää väsyi ja petti, ja jouduin kantamaan 34 kiloista karvakasaa viimeisellä kilometrillä vähän väliä. Onneksi päästiin kotiin asti ehjänä ja Sisukin on jo toipunut koettelemuksesta. Päivällä juoksin pitkästä aikaa matolla treenin. Juoksin kiihtyvävauhtisen 8 kilometrin pätkän. Aloitin 12 km/h vauhdilla ja nostin kilometrin välein vauhtia 0,5 km/h. Eli viimeinen kilometrin menin 15,5 km/h vauhtia. Päälle vielä kaksi kilometriä verkkaa. Koko kymppiin meni aikaa melko tarkkaan kolme varttia. Illalla oli vuorossa sisäpyöräilyä noin 2,5 tunnin verran. Kevyesti oli tarkoitus polkea, mutta keskitehot nousivat kuitenkin 172W:iin. Lähinnä reitin mäkisyyden vuoksi tehot nousivat, sillä vertikaalia kertyi tonnin verran ja tuolloin on vähän hankalampi mennä alhaisilla wateilla. Ihan hyvin silti jaksoi, vaikka ennakkoon jalat tuntuivatkin vähän väsyneiltä juoksutreenin vuoksi.
Sään osalta ei ole tällä viikolla tullut kauheasti muutosta edelliseen viikkoon. Normaalia kylmempää on edelleen ollut ja lunta on sadellut, joten erittäin talvisissa olosuhteissa on menty, vaikka vasta loppuviikosta päästiin ensimmäiselle talvikuukaudelle. Koillistuuli on ollut useampana päivä ihan jonkinmoista, joka tarkoittaa itselleni sitä, että aamulla töihin pyöräillessä on vastatuulta ja kotiin päin saa polkea enemmän myötäisempään.
Maanantaina olin kuitenkin kotikonttorilla. Illalla tein vain tunnin kotisalitreenin.
Myös tiistaina olin kotona. Uutta lunta oli taas tullut jokusen sentin verran, mutta kävin kuitenkin tekemässä aamupäivällä vajaan tunnin ja 10,6 kilometrin juoksulenkin. Paikoin sai mennä lumipöperössä ja kun jalassa oli Asicsen Trabucot niin irtolumessa meno oli taas vähän lipsuvaa. Pakkasta oli 7 astetta, mutta ihan mukava juoksukeli kuitenkin. Alustasta johtuen sykkeet olivat melko korkealla vauhtiin nähden. Illalla oli perinteiseen tapaan puolentoista tunnin sulkapallonelurit. Tällä kertaa erät olivat melko vaihtelevia, välillä toinen pari jäi aika alhaisiin pisteisiin ja seuraavassa erässä taas toisin päin. Mutta hiki lensi ja se onkin pääasia.
Keskiviikkona oli toimistolla käynnin vuoro. Pyörällä menin. Mennen tullen pakkasta oli kolmisen astetta ja tiet lumiset. Illalla poljin reilun tunnin treenin Zwiftissä. Treeni sisälsi noin kolmen vartin mäkiosuuden, jonka ansiosta keskitehot nousivat 194W:iin. Jalka oli vähän väsynyt työpyöräilyjen vuoksi, kun maastopyörä ei oikein rullaa hyvin tuolla lumipöperössä.
Torstaina olin myös pyörällä toimistolla. Pakkasta oli edelliseen päivään verrattuna pari astetta enemmän. Laitoinkin yläpäähän yhden kerroksen lisää vaatetta, mutta se taisi olla liikaa, sillä polkiessa tuli vähän liiankin kuuma. Illalla kaveri houkutteli polkemaan Zwiftiin kisaa. Vaikka Zwiftiä on tullut poljettua kaiken kaikkiaan jo yli 10.000km, niin yhtään kisaa en ollut aiemmin polkenut. Kisamatka ei ollut kuin 19,4 kilometriä ja maasto tasainen. Hyvin pysyin koko matkan pääryhmässä, mutta loppukirissä jäin jokusen sekunnin kärkeen. Aika kovilla olin koko kisan ajan, joten loppukirikykyä ei enää ollut. Jalkakaan ei ollut ihan tuoreimmillaan. Aikani oli 30:09 ja keskitehot nousivat 234W:iin.Ihan hyvä kokemus ja pitää ottaa joskus uudestaan, mutta kovin usein ei uskalla tuollaista ottaa, sillä melko koville siinä joutuu ja palautuminen ottaa oman aikansa.
Perjantaina kävin myös pyörällä toimistolla. Jälleen oli satanut pari senttiä lunta ja pakkasta oli mennen tullen 7 astetta. Illalla tein tunnin kotisalitreenin.
Lauantaiaamupäivä meni taas pihahommissa. Suunnitelmissa oli kaataa yksi iso koivu melko läheltä taloa. Kaatosuunta oli parin männyn välistä ja sitä silmällä pitäen karsein koivusta ensin oksia pitkää, useamman metrin pituista sahan vartta hyväksikäyttäen. Kaato onnistui melko hyvin, vaikka yhdestä männystä lähtikin jokusia oksia. Myös yksi marjapuska sai vähän siipeensä, mutta kesällä sitten näkee, kuinka pahasti se otti nokkiinsa, kun oksat iskivät siihen. Iltapäivällä kävin juoksemassa taas pienessä lumipöperössä ja 7 asteen pakkasessa 13,4 kilometrin lenkin. Aikaa kului 1:06, eli vauhti oli vähän alle vitosta. Jalassa taas Trabucot eikä ne edelleenkään pitäneet hyvin kun irtolunta oli niin paljon. Tampatuilla pätkillä ne olivat kyllä melko ok. Reitti kulki Kolmenkulmantien kautta Ylöjärven keskustaan ja sitten Teivon kautta Vuorentaustaan ja takaisin kotiin. Sykkeet jälleen korkealla, mutta laitain ne olosuhteiden piikkiin.
Sunnuntaipäivä meni puuhommissa. Lauantaina kaadettua puuta piti vielä pätkiä ja pölkkyjä kantaa. Klapihommat pääsivät myös hyvään alkuun, mutta itsenäisyyspäiväksi jäi vielä hommia. Iltapäivällä poljin sisätrainerilla kahden tunnin polkaisun 168W keskitehoilla. Ihan hyvin jaksoi, vaikka koko päivä olikin tullut teputettua ulkona.
Viime vuosiin nähden aikainen talvi on jatkunut ja parantanut vaan menoaan. Pieni leudompi hetki oli puolen viikon maissa ja silloin mentiin vähän plussankin puolelle, silloin saatiin myös kymmenisen senttiä uutta nuoskalunta valoistamaan maailmaa. A:kin pääsi taas hommiin kun piha ja kotitie piti putsata lumista. Viikonloppuna sitten päästiin oikein kunnon talven makuun kun pakkaset kiristyivät -10 asteen paremmalle puolelle.
Torstai-iltana saatiin vähän vipinää mökkiin, kun nuori Hilkka-setteri tuli meille kolmeksi yöksi hoitoon. Vauhdikas pakkaus tämäkin tyttö ja pihahommissa oli koko ajan mukana. Klapihommia tehdessä keppiä (tai ihan mitä vaan) piti heittää vähän väliä, jotta “pallohullu” viihtyi.
Maanantaina oli pikkupakkasta ja töissä kävin pyörällä. Talvista oli ja nastarengas edessä maastopyörässä oli ihan paikallaan. Illalla tunnin kotisalitreeni.
Tiistaina aamupäivällä juoksin muutan kilometrin verran kotoa Tesoman rautatieasemalle, kun kävin hakemassa auton sieltä pois. Iltapäivällä kävin Syrjälällä fysioterapiassa. Jälleen ihmeteltiin, mistä kaikki vaivani voisivat johtua. Illalla vielä puolitoista tuntia sulkapalloneluria. Pari varamiesta oli mukana, joten peli oli normaaliin nähden vähän erilaista.
Keskiviikkona oli myös pikkupakkasta kun kävin töissä pyörällä. Kotiin päin ajaessa alkoi jo vähän hiutaloimaan, ja illalla kun kävimme Peetun kanssa juoksulenkillä, niin lunta alkoi satelemaan jo vähän enemmän, tosin ei mitään kauheita määriä vielä. Juoksimme erittäin rauhallisen 10,4 kilometrin lenkin vähän alle tuntiin. Vauhti oli 5:37 min/km, mutta keskisykekin oli mukava 115 bpm. Jalassa oli nastari.
Torstaina oli tiistain tapaan kotikonttoripäivä. Illalla poljin vähän reilun kahden tunnin sisäpyörätreenin 182W keskitehoilla. Sisäpyöräily alkaa taas tuntumaan ihan mukavalta hommalta.
Perjantaina kävin taas pyörällä toimistolla. Lämpö oli nollassa ja ilmassa oli vähäistä lumi-/räntäsadetta. Kotiin päin tullessa pakkanen oli kiristynyt viiteen pakkasasteeseen, joten pitkää kalsaria sai vetää jalkaan. Illalla tein vielä tunnin kotisalitreenin.
Lauantai alkoi lenkillä Sisun ja Hilkan kanssa. Sitten ulkoilut jatkuivat klapihommien merkeissä ja niitä tuli tehtyä varmaankin nelisen tuntia. Illalla poljin vielä sisäpyörää 3,5 tunnin ajan 175W keskitehoilla. Yllättävän hyvin jaksoi, vaikka koko päivä oli tullut kyykättyä klapihommissa. Syyskauden toinen yli satasen sisäpyöräily tuli suoritettua.
Sunnuntaiaamusta oli sen verran pakkasta, että juoksulenkille lähdin vasta puolen päivän aikoihin. Sitä ennen tein pari tuntia klapihommia. Juoksulenkille lähtiessä pakkasta oli kymmenen astetta. Alusta oli luminen, mutta uusi Trabuco-kenkä ei ollut siltikään kovin pitävä, vaan lipsutteli aika paljon. Toisaalta, kun kovaa lunta oli vähän enemmän, niin kenkä piti ihan ok. 23,8 kilometrin lenkkiin kului aikaa vähän päälle kaksi tuntia. Keskari oli 5:12 min/km ja keskisyke oli vauhtiin nähden melko korkea 128 bpm. Lipsuva kenkä ja kovahko pakkanen vaikutti varmaankin asiaan. Reitti kulki Kolmenkulmantien kautta Avantin ohi Metsäkylään päin ja sieltä Elovainion kautta Haavistolle ja edelleen Ylöjärven keskustan kautta Teivon ohi Lamminpäähän ja takaisin kotiin. Melko hyvin juoksu kulki, vaikka tosiaan oli lipsuvaa. Kylmä ei ollut, kun laitoin vielä irtohihat lämpökerraston paidan alle ja kenkiin kokeilin laittaa foliota varpaiden ympärille. Hyvin pärjäsi.
